Suunnittelimme harjujen ja kauniin pirkanmaalaisen järvialueen ympäri kulkevan maisemareitin, jonka voi toteuttaa mistä tahansa reitin pisteestä käsin omien mieltymysten mukaan. Suurin osa kohteista on helposti tutustuttavissa myös Helsinki-Tampere ja Lahti-Tampere reittien varrelta.

Sääksmäen pengertie ja silta on pirkanmaalaisten oma pikkku saaristonsa Vanajaveden laaksossa, joka on yksi kansallismaisemistamme. Kuva: Kohokohdat.fi, Toni Honko

Ensimmäisenä esittelemme kuitenkin Pyynikin näkötornin, jonka huippu sijaitsee maailman korkeimman pitkittäisharjun laella 85 metriä Pyhäjärven pinnan yläpuolella. Kangasalan–Pyynikin-harjujaksosta lähtevä reitti jatkuu Sääksmäelle Rapolanharjulle, jonka linnavuorelta avautuu jylhät näkymät Vanajavedelle.

Matkan varrella on paljon muutakin nähtävää, ja kuumana kesäpäivänä loistavia uimarantoja niin lapsiperheille kuin moottoripyöräilijöillekin.

Kiertomakalla näet Pyhäjärven, Näsijärven, Vesijärven, Roineen, Längelmäveden, Pälkäneveden, Mallasveden ja Vanajaveden parhaat järvimaisemat jopa lähes sadan metrin korkeudelta järvenpinnasta.

1
Pyynikin näkötorni ja Näsinneula. Kuva: Kohokohdat.fi, Toni Honko

Pyynikin näkötorni

Pyynikinharju on maailman korkein pitkittäisharju. Se kohoaa 160 metriä merenpinnasta ja 80 metriä Pyhäjärven pinnasta. Näkötornista näkee sekä Pyhäjärvelle että Näsijärvelle kohti Näsineulaa, jonka  korkeus on merenpinnasta mitaten 278 metriä (näköalatasanne 230 m).

Lähde ja lisätietoa: wikipedia.org

2
Haralanharjun näkötorni, Kuvaaja tjsalo

Haralanharjun näkötorni kangasalla

Haralanharjun näkötorni on näistä näkötorneista uusin, sillä vanha näkötorni poltettiin vuonna 2007. Korkeuksista avautuu kaunis näkymä Vesijärvelle. Haralanharju ei itse asiassa ole harju, vaan korkea kallio.

3
Vehoniemen näkötorni suvipäivänä. Kuva: Kohokohdat.fi, Toni Honko

Vehoniemen näkötorni Kangasalla

Vuonna 1927 rakennettu näkötorni oli Kangasalassa Vehoniemen matkailun kulta-aikaa. Nykyinen tie harjun laelle valmistui vuonna 1937. Vuosien saatossa lukemattomat silmäparit ovat ihailleet tornista aukeavia Roineen ja Längelmäveden maisemia. Näkötornin juurella toimi silloin hotelli. Kangasalan harjujen halkomat järvimaisemat nousivat suosittuina esiin kansallisromantiikan aikakaudella 1800-luvun lopulla, jolloin monet taiteilijat kuvasivat niitä tauluissaan, runoissaan ja matkakuvauksissaan. Tunnetuin niistä lienee Zacharias Topeliuksen vuonna 1853 kirjoittama runo ”Kesäpäivä Kangasalla”, mikä tunnetaan nykyisin myös Pirkanmaan maakuntalauluna.

4
Syrjänharjun näköalat yllättävät. Kuva: Kohokohdat.fi, Toni Honko

Syrjänharjun vesitorni Pälkäneellä

Väikkyviä järviä ja jylhiä metsiä voi ihailla myös Pälkäneellä. Vesitornin ylätasanteelta avautuu poikkeuksellisen avoin 360:n asteen maisema, jonka ansiosta korkea ja kapea harju on hienosti aistittavissa molempien järvien ympäröimänä. Syrjänharjun vesitorni on hieman modernimpi näköalapaikka, jossa näköala on kohdallaan. Torni on rakennettu 150 metriä korkealle Syrjänharjulle 70-luvulla ja näköalat avautuvat sekä Mallasvedelle että Pälkänevedelle.

5

Rapolanharju

Rapolan kylässä Sääksmäellä sijaitseva geologinen ihme on myös kulttuurihistoriallisesti merkittävä muinainen linnavuori ja muinaislinna. Selvästi näkyvillä olevat kivetykset ovat edelleen todisteena siitä, että harjun ja sen laelle jääkauden aikana muodostuneiden suppien reunamilla on ollut puiset varustukset. Rapolanharjulla on myös erinomaiset piknik-mahdollisuudet.

Reitti kätevästi linkkinä Google Maps -sovellukseen

Google Maps on siitä kätevä, että reittiin voi lisätä omiakin kohteita tai poistaa niitä, jotka eivät jostain syystä sovi matkasuunnitelmiin.

www.google.fi/maps

Lisää lähtöpaikaksi

HELSINKI LAHTI