Mont des Cats on Chimayn Trappist-olut.

Westvleteren-panimon olut nro 12 on valittu maailman parhaaksi jo useita kertoja. Pääsiäisen kunniaksi on hyvä panostaa luostarioluihin jo ihan perinteidenkin vuoksi. Olut oli keskiajalla iso ja tärkeä osa päivittäistä ravinnonsaantia. Luostareissa se oli erityisesti pääsiäisen juoma.

Suomen alueella oli keskiajalla neljä luostaria: fransiskaaniluostarit Raumalla, Viipurissa ja Kökarissa sekä birgittalaisluostari Naantalissa. Valitettavasti Suomen luostareissa oluen panemisen perinteet on kadotettu. Onneksi meillä on olutravintoloita kuten Gastropub Tuulensuu, jonka kylmiöstä löytyy merkittävä valikoima luostarioluita pääsiäisenkin juhlintaan.

Gastropub Tuulensuu

Kotimaisten luostarioluiden ylväs mutta lyhyt historia

Teologi ja kirjailija Lari Junkkari on tutustunut suomalaisen oluen historiaan.
Olutta pantiin keskiaikana Suomessa samaan tahtiin kuin muuallakin Euroopassa.
– Suomi oli tunnettu laadukkaan oluen tekijänä. Olutta kuljetettiin Turun kautta Ruotsin hoviin saakka valtavia määriä, sillä kuningas halusi ehdottomasti suomalaista olutta. Oman maansa mallasjuomia hän piti silkkana kurana, Junkkari kertoo.

luostarioluiden valmistusPääsiäisen tärkein ravinnonlähde

Olut oli myös pääsiäisen ja paastonajan keskiössä, sillä sitä juomalla korvattiin kokonaisia aterioita. Luostarit panivat olutta paitsi omaan käyttöönsä, myös myyntiin.

Monissa luostariperinteissä olut oli korostetusti paastonajan juoma, jota ei mielletty alkoholiksi.

– Pääsiäiseen valmistauduttiin paastoamalla. Pidättäydyttiin lihasta ja ruuan määrää vähennettiin. Alkoholin, eli viinin nauttiminen oli myös kielletty. Olutta sen sijaan juotiin, sillä se oli hyvää ja ravitsevaa ja korvasi paaston aikana kokonaisen aterian.


[include]a_tuulensuu.php[/include]