Olut on tuhansia vuosia vanha juoma. Varhaisimmat dokumentit tuosta jalosta juomasta ovat noin 6000 vuoden takaa. Olut on ollut keskiajalla paitsi olennainen osa päivittäistä ravinnonsaantia, myös myös pääsiäisen ja paastonajan juoma, sillä sitä nauttimalla on korvattu jopa kokonaisia aterioita. Luostareissa keiteltiin olutta sekä omaan käyttöön että myyntiin. Olutta ei tuolloin mielletty alkoholiksi, vaan mm. paastonajan juomaksi.
– Pääsiäiseen valmistauduttiin paastoamalla. Pidättäydyttiin lihasta ja ruuan määrää vähennettiin. Alkoholin, eli viinin nauttiminen oli myös kielletty. Olutta sen sijaan juotiin, sillä se oli hyvää ja ravitsevaa ja korvasi paastossa kokonaisen aterian, sanoo teologi ja kirjailija Lari Junkkari.
Suomen luostareissa ei pääsiäisolutta tunnettu, mutta nykyään meilläkin alkaa pienpanimojen keskuudessa olla innostusta pääsiäisoluisiin ja jopa pääsiäissahtiin.
Olut kuului keskiajalla päivittäiseen ruokavalioon niin tavallisen kansan kuin ylhäistenkin parissa. Tuolloin oluen kulutus oli Euroopassa noin 1,5 litraa päivässä henkilöä kohden. Toisinaan ateria saattoi tosiaan koostua pelkästään oluesta. Munkkiluostareita lukuun ottamatta oluen valmistus oli naisten vastuulla. Myös joissain nunnaluostareissa oli omaa panimotoimintaa. Oluen myyminen oli keskeinen osa luostareiden tulonhankintaa ja sitä keiteltiin montaa eri laatua ja vahvuutta.
Turvallisempaa ja terveellisempää kuin vesi
Olut oli vettä turvallisempi juoma keskiajalla, sillä humalalla on antiseptisiä ominaisuuksia. Lisäksi olut oli keitettyä. Se myös säilyi paremmin kuin esimerkiksi maito.
Toisin kuin usein luullaan, eivät munkit olleet varsin runsaasta oluenjuonnista huolimatta päissään päivät pitkät. Munkkien ja tavallisen kansan enimmäkseen käyttämä arkiolut oli hyvin mietoa, noin ykkösoluen vahvuista. Parempi laatu oli vahvempaa vastaten todennäköisesti nykyistä keskiolutta. Parasta ja vahvinta laatua tarjottiin luostarin vieraille ja myytiin ulos.
Vaikka oluen runsaskin juominen oli keskiajalla normaalia ja hyväksyttyä, ei humalaspäissään esiintymistä katsottu hyvällä. Jos esimerkiksi munkki saapui iltamessuun humaltuneena, häneltä saattoi palaa seuraava ateria. Vasta 1800-luvun loppupuolella raittiusliike alkoi tuoda esiin olutta pikemminkin päihteenä kuin normaalina ruokatuotteena.
Suomessa keiteltiin mainiota luostariolutta
Suomen alueella oli keskiajalla neljä fransiskaaniluostaria: Raumalla, Viipurissa ja Kökarissa sekä birgittalaisluostari Naantalissa. Vaikka suoranaista dokumentointia luostarien panimotoiminnasta ei olekaan, on niissä kaikissa on erittäin suurella todennäköisyydellä valmistettu olutta. Vieläpä hyvin haluttua olutta.
– Suomi oli tunnettu laadukkaan oluen tekijänä. Olutta kuljetettiin Turun kautta Ruotsin hoviin saakka valtavia määriä, sillä kuningas halusi ehdottomasti suomalaista olutta. Oman maansa mallasjuomia hän piti silkkana kurana, Lari täräyttää.
Trappist- ja tavalliset luostarioluet
Luostarioluet ovat perinteisesti olleet pullossa jälkikäyviä, sameita, hedelmäisiä ja melko täyteläisiä, vahvoja oluita. Tunnetuimpia luostarioluita ovat trappistioluet, jotka ovat saaneet nimisuojan. Trappist-nimeä ei saa käyttää kuin benediktiiniläisten sisterssiläisluostareiden munkkien valvonnassa tehdystä luostarioluesta. Lisävaatimuksena on, että olut pannaan luostarin tiloissa, ja että panimon tuotto käytetään luostarin ylläpitoon sekä sosiaalityöhön. Nimisuoja on säädetty lähinnä siksi, että voitaisiin estää kaupallisten panimoiden taloudellinen hyötyminen oikeiden sisterssiläismunkkien kustannuksella. Luostariolut-nimikkeellä voidaan valmistaa myös muuta kuin konkreettisesti luostarissa munkkien keittelemää olutta ja niitä oluita valmistavia panimoita on paljon. Trappist-olutta valmistavia luostaripanimoita taas on vain 10 kpl. Niistä tunnetuin on ehkä Belgiassa sijaitseva pikkuinen Westvleteren, jonka olut nro 12 on valittu maailman parhaaksi jo useita kertoja. Kyseistä olutta, kuten monia muitakin luostarioluita, saa tällä hetkellä Tampereella Gastropub Tuulensuusta.
Teksti ja olutkuvat: Ronja Honko, Lifestyle Media Oy
Lähteenä käytetty mm. Panimoliiton sivuja
[include]a_tuulensuu.php[/include]
