Suurten klassis-romanttisten mestariteosten ohella RSO:n ohjelmisto sisältää runsaasti nykymusiikkia ja orkesteri kantaesittää vuosittain useita Yleisradion tilausteoksia.
Radion sinfoniaorkesteri (RSO) on Yleisradion orkesteri, jonka tehtävänä on tuottaa ja edistää suomalaista musiikkikulttuuria. Orkesterin ylikapellimestari on Hannu Lintu.
Hannu Lintu aloitti Radion sinfoniaorkesterin kahdeksantena ylikapellimestarina elokuussa 2013 ja jatkaa näin jo vuosia jatkunutta menestyksekästä yhteistyötä RSO:n kanssa. Kaudella 2018–2019 Lintu johtaa 19 konserttia Musiikkitalossa ja vie orkesterin Suomen kiertueelle.
Kotimaan konserttitoiminnan ohella RSO tekee säännöllisesti konserttikiertueita ympäri maailmaa.
RSO konsertoi Musiikkitalossa. Konsertit lähetetään suorina lähetyksinä Yle Areenassa ja Yle Radio 1:ssä sekä taltiointeina Yle Teemalla ja Yle TV1:ssä.
Tapahtuma
RSO: RSO:n tuleva ylikapellimestari Nicholas Collon johtaa Beethovenia
Päivä: pe 23.10. Aika: 20:00 Hintaluokka: Useita hintoja Ticketmaster.fi
Helsingin valtaväylä Mannerheimintie saa olutpanimon 90 vuoden tauon jälkeen. Mad Hopper Brewing Companyn rakennustyöt ovat käynnistyneet Taka-Töölön legendaarisessa ravintolakorttelissa.
Mad Hopper Brewing Companyn toimitusjohtaja Gianjot ”Dollar” Singh. Kuva: Arto Holappa.
Laadukkaita oluita valmistavan craftpanimon on tarkoitus olla valmis vuodenvaihteessa. Ensimmäisiä oluita päästään maistamaan helmikuussa 2021.
Mad Hopper Brewing Company remontoidaan Mannerheimintie 53–55:ssä sijaitsevien asuintalojen kellarikerroksiin. Osa panimosta tulee yleisön näkyviin olut- ja ruokaravintola Viiteen Penniin. Kyseessä ei ole kuitenkaan Viiden Pennin ravintolapanimo, vaan itsenäinen olutpanimo.
Mad Hopperin tunnuksena on hyvistä oluista pitävä heinäsirkka (engl. grasshopper). Panimohankkeessa on kyse rohkeasta ja tietoisesta investoinnista, jonka myötä on tarkoitus valaa uskoa tulevaisuuteen juoma- ja ravintola-aloilla.
Panimohankkeen taustalla on perheyhtiö Onniravintolat, jolla on useita ravintoloita Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla
– Olemme suunnitelleet panimoa Helsinkiin jo liki viisi vuotta. Hanketta varten olemme luoneet yhteyksiä alan johtaviin asiantuntijoihin ja valmistajiin sekä tutustuneet kymmeniin panimoihin eri puolilla Eurooppaa ja Pohjois-Amerikassa, kertoo hankkeen vetäjä ja yhtiön toimitusjohtaja Gianjot ”Dollar” Singh.
Nykyaikaisella tekniikalla valmistettuja innovatiivisia ja laadukkaita oluita
Singh käyttää Mad Hopper Brewing Companysta nimitystä craftpanimo suomen kielen käsityö- tai pienpanimon sijaan. Mad Hopper tulee seuraamaan alan kansainvälisiä trendejä ja virtauksia, mutta myös toimimaan edelläkävijänä Suomessa. Kaiken keskellä on ajattelu korkeasta laadusta.
– Laatuajattelu ohjaa toimintaamme. Tähtäämme siihen, että oluemme ovat maukkaita sekä teknisesti korkeatasoisia ja virheettömiä. Sen varmistavat parhaat raaka-aineet sekä mahdollisimman pieneen ympäristönkuormitukseen ja tehokkaaseen energiansäästöön perustuva panimotekniikka, Singh perustelee.
Laatu tarkoittaa myös ammattilaisten rekrytointia oluenvalmistajiksi. Mad Hopper Brewering Company on palkannut panimomestarin ulkomailta. Hän saapuu Suomeen lähiviikkoina.
– Julkistamme panimomestarin nimen ja kotimaan hieman myöhemmin, kun hän aloittaa työnsä Mad Hopperissa. Joka tapauksessa kyseessä on koulutettu ja rutinoitunut visionääri, joka tulee sellaisesta maasta ja kulttuurista, jossa craftoluiden valmistaminen on Suomea edellä, Singh perustelee.
Panimon laitteet ovat alan uusinta teknologiaa. Tuotantokapasiteetti on alussa 100 000 litraa vuodessa. Sitä on tarkoitus kasvattaa pikkuhiljaa. Panimotekniikka mahdollistaa innovatiivisen ja teknisesti haastavien oluiden valmistamisen.
– Panimomestari on jo aloittanut oluiden suunnittelun. Valikoimassa tulee olemaan hyvin laaja kattaus tämän hetken suosituimmista kansainvälisistä oluttyyleistä. Me pyrimme hyvään asiakassuhteeseen. Luovus ja kekseliäisyys ovat toimintamme moottoreita.
Panimo rakennetaan vanhoja rakennuksia kunnioittaen ja uutta tekniikkaa hyödyntäen
Vanha asuinkortteli asettaa omat haasteensa Mad Hopper Brewig Companyn rakentamiselle. Mannerheimintie 53:ssa oleva asuintalo on valmistunut vuonna 1939 ja Mannerheimintie 55:n rakennus välirauhan aikana 1940.
Rakennusten kellarikerrokset remontoidaan suurelta osin uusiksi. Purkaminen ja uuden rakentaminen ovat vaatineet pitkää ja huolellista suunnittelua, sillä taloissa asutaan koko ajan.
– Hanke etenee vauhdilla, mutta asukkaiden kanssa yhteistyössä. Elämme kaupunkiympäristössä. Pyrimme mahdollisimman tehokkaaseen jätteiden kierrätykseen sekä veden muiden raaka-aineiden käyttöön. Lähtökohtamme on, että oluenvalmistuksesta ei aiheudu haju- ja muita haittoja talojen ja lähiseudun asukkaille, Singh lupaa.
Mad Hopper on ensimmäinen olutpanimo Helsingin Mannerheimintiellä 90 vuoteen. Töölön Olutpanimo sijaitsi vuosina 1927–31 nykyisen Mannerheimintie 82:n kohdalla, vain puolen kilometrin päässä tulevasta panimosta. Töölön Olutpanimo toimi kieltolain aikana, joten se sai valmistaa vain mietoa mallaskaljaa.
Mad Hopper Brewing Companyn remontti käynnistyi purkutöillä. Kuva: Arto Holappa.
Lea-palkittu näytelmä kertoo Aleksis Kiven ja Josef Julius Wecksellin kuvitteellisen kohtaamisen Lapinlahden mielisairaalassa 1871.
Teatteri Kultsan Yössä Gehennannähdään Ilpo Tuomarilan kirjoittama ja Jorma Hellströmin ohjaamana
Vain vuosi Ahlqvistin murskaavan Seitsemän veljeksen arvostelun jälkeen, alkoholismin ja masennuksen riivaama Aleksis Kivi joutuu Lapinlahden mielisairaalaan. Sairaalan käytävillä hän törmää Daniel Hjortin kirjoittajaan runoilija, J.J. Weckselliin. Kateus ja halveksunta toisiansa kohtaan innoittaa heidät esittämään toisistaan karikatyyrit, missä he ivaavat ja piikittelevät toisiaan. Ylilääkäri Saelan näkee tämän uudeksi hoitomenetelmäksi ja sallii sen ylihoitaja Gimbergin estelyistä huolimatta. Esityksillään he repivät toistensa sielut sirpaleiksi, mikä samalla kuvaa kummankin luovan voiman viimeisiä kipinöitä ja toivoa.
Ohjaus: Jorma Hellström
Rooleissa: Jukka Hurjanen, Lari Ylönen, Siina Mäenpää, Jouni Puumalainen, Pauliina Alanko, Pekka Hurjanen, Suvi Lahdenmäki, Heino Reynolds, Outi Hietala-Paalasmaa, Laura Puranen.
Musiikki: Terho Marlo ja Olli-Petteri Luomala
Valosuunnittelu: Jukka Heino
Puvustus: Teija Kotka -Pulkkinen
Lavastus: Maie Mei
Tuotanto Vuokko Hirvikoski
Kuvat: Aleksis Kivi ja J.J.Wecksell
Ensi-ilta: la 31.10.2020
Muut esitykset: to 5.11./ su 8.11./ ke 11.11./ pe 13.11./ ti 17.11./ su 22.11./ ti 24.11./ su 29.11./
ti 1.12./ ke 2.12./ la 5.12./ ti 8.12./ to 10.12./ la 12.12.
Miten me muistamme? Katja Lundén Companyn uusi teos Muiston jälki yhdistää flamencoa, nykytanssia ja musiikkiteatteria ainutlaatuisella tavalla. Muiston jälki -esitys matkustaa muistoihin ja prosessoi muistamisen eri tapoja äänellä ja liikkeellä. Teos saa ensi-iltansa Kanneltalossa torstaina 12.11.
Katja Lundén Companyn monitaiteinen Muiston jälki -teos on matka flamencon, nykytanssin ja musiikkiteatterin ytimeen. Lavalla muistoja äänellään ja liikkeillään tulkitsevat huikeat Susanna Haavisto, Katja Lundén ja Janne Marja-aho sekä flamencokitaristi Joonas Widenius. Muiston jälki paloittelee muistoja ja muistamisen tapoja, etsii muistoille erilaisia ääniä. Minkälaista tahdonalaista tarinaa kirjoitamme elämästämme?
Katja Lundén Company on v. 2000 perustettu ammattilaisryhmä, joka on tullut tunnetuksi erityisesti rajojarikkovista monitaideteoksistaan kuten Universo, Flamencosauna, Edvard Munch – Elämän tanssi, La Máscara, AfterMachine ja Norsun Elämää – La Vida de Una Elefante. Ryhmän tyyli on uniikki sekoitus flamencoa ja nykytanssia sekä uudenlaista musiikkiteatteria. Teokset ovat arvostelu- ja yleisömenestyksiä ja ovat kiertäneet menestyksekkäästi mm. kansainvälisillä tanssi – ja musiikkifestivaaleilla. Ryhmän taiteellista johtajaa ja koreografia Katja Lundénia on luonnehdittu yhdeksi Pohjoismaiden johtavista uuden flamencon taitajista ja Katja Lundén Companyn teoksia on esitetty loppuunmyydyille saleille.
– Katja Lundén Companyn taiteellinen tehtävä on Muiston jäljessä – kuten muissakin ryhmän teoksissa – luoda monitaiteista, omintakeista ja yllätyksellistä taidetta. Muiston jäljessä flamencon ja nykytanssin liitto yhdistyy uniikilla ja ennakkoluulottomalla tavalla teatteriin ja upeaan livemusiikkiin. Muiston jäljen ydintyöryhmä – Susanna Haavisto, Janne Marja-aho ja Joonas Widenius – on itselleni oikea dreamteam, korkeatasoinen ja samanhenkinen. Meitä yhdistää halu tehdä taiteellisesti rajattomia teoksia, joita eivät kahlitse taiteenlajien sisäiset määrittelyt. Muiston jäljen arvoja ovat taiteellinen pelottomuus, kirkkaus, vinokulmaisuus ja tekninen tarkkuus. Näistä tekijöistä lähdimme luomaan intohimoista visiota, Muiston jälkeä, joka on omaääninen ja vahvasti meidän näköisemme, Katja Lundén kertoo.
– Takaperin tanssittu muisto? Kenen muisto − oikea vai väärä muisto?
Esiintyjät: Susanna Haavisto, Katja Lundén, Janne Marja-aho, Joonas Widenius
Koreografia: Katja Lundén ja Janne Marja-aho
Musiikin sovitus/sävellys: Joonas Widenius
Käsikirjoitus: Susanna Haavisto, Katja Lundén, Janne Marja-aho
Ohjaus: Susanna Haavisto
Visualisointi: Työryhmä
Valo- ja äänisuunnittelu: Mirkka Saari
Janne Marja-aho on tullut tunnetuksi Helsingin kaupunginteatterin valovoimaisena esiintyjänä, jonka hallitsema laaja ilmaisukeinojen kirjo ja aseistariisuva läsnäolo lumoavat katsojansa. Yli 20-vuotisen taiteilijauransa aikana Janne Marja-aho tehnyt monialaista työtä Suomen ja Euroopan huipputekijöiden kanssa niin tanssin, teatterin kuin musiikin parissa. Teokset ovat vaihdelleet puhtaasti nykytanssiteoksista suuriin musikaaleihin ja teatteriteoksiin, soolokonserteista poikkitaiteellisiin, kokeellisiin esityksiin.
Joonas Widenius edustaa suomalaisen modernin flamencokitaran kärkeä. Wideniuksen uran varrelle mahtuu lukuisia yhteistyöprojekteja, esiintymisiä ja sävellyksiä sekä kotimaisten, että kansainvälisten huippujen kanssa. Hänen musiikkinsa koostuu useista eri vaikutteista pitäen silti flamencokitaran tiukasti punaisena lankana. Parhaillaan kasvava kansainvälinen ura vie kitaristia mukanaan.
Susanna Haavisto on niin näyttelijänä kuin laulajanakin aina tarinankertoja. Haavisto haluaa olla dialogissa yleisönsä kanssa, ei koskaan yksin vaan aina vuoropuhelussa. Haavisto on toiminut freelancerina vuodesta 1985, jolloin hän jätti Helsingin Kaupunginteatterin ja alkoi toimia vapaana taiteilijana. Syy lähtemiseen oli palo oman musiikin tekemiseen. Musiikin mukana tulivat sanat. Jo lapsena paljon kirjoittanut Haavisto alkoi kirjoittaa laulujen sanoja, joita on kertynyt jo liki 100. Sooloalbumeita laulaja-Haavisto on julkaissut 7. Käsikirjoittaminen ja ohjaaminen ovat olleet mukana työkentässä voimakkaasti jo 20 vuoden ajan. Hänen mottonsa on Uskalla uskaltaa!
Kesto: n. 75 min
Tapahtuma
Katja Lundén Company: Muiston jälki
Päivät:
to 12.11. klo 18 (ensi-ilta)
pe 13.11. klo 18
to 26.11. klo 18
pe 27.11. klo 18
la 28.11. klo 18 Hintaluokka: 26 / 19,5 / 16,5 €
Mitä nykyihmiselle tulee mieleen muinaisesta Egyptistä? Pyramidit, sfinksit ja muumioiden kirous? Lokakuussa 2020 Amos Rexissä ja Tallinnan Kumu-taidemuseossa avautui ainutlaatuinen kaksoisnäyttely muinaisen Egyptin historiasta.
Näyttelyn tarina on kirjoitettu Italian Torinossa sijaitsevassa Museo Egiziossa, josta myös näyttelyn esineistö on saatu lainaan. Museo Egizion kokoelma on yksi maailman tärkeimmistä muinaisen Egyptin taiteen ja kulttuurin kokoelmista Egyptin ulkopuolella. Amos Rexin näyttely on esillä 9.10.2020–21.3.2021.
Muinaista Egyptiä voi olla vaikea hahmottaa, koska kyseessä on valtavan pitkä aika. Esimerkiksi kuuluisa kuningatar Kleopatra eli ajallisesti lähempänä nykyajan ihmistä kuin aikaa, jolloin kuuluisat Gizan pyramidit rakennettiin. Muinaisista kulttuureista ehkä juuri Egypti faraoineen ja jumaltaruineen on kiehtonut ihmistä kautta aikojen eniten.
Amos Rexissä on kymmenen teeman kautta esillä muinaisen Egyptin elämän ja kuoleman koko kirjo, arkisista esineistä aina kultaisiin amuletteihin, eläinten muumioihin ja suuriin veistoksiin saakka. Näyttelyssä pääsee tutkimaan muinaisten egyptiläisten vuodenkiertoa, maailmankuvaa ja valtiorakennetta. Kävijä saa tietoa jumalista ja egyptiläisten harjoittamasta uskonnosta, sekä siitä, miksi ja miten vainajia muumioitiin. Yhdessä esineistö muodostaa kiehtovan ja elävän kuvan muinaisesta Egyptistä.
Pöytävarauspalvelu TableOnline.fi täytti 10 vuotta ja juhlii lokakuussa ensimmäistä vuosikymmentään syntymäpäiväkampanjalla, jossa on mukana huippuravintoloita useista kaupungeista.
– Koko ravintola-ala on kovissa vaikeuksissa ja siksi päätimme järjestää TableOnlinen synttärikampanjan suunnitellusti ja rohkaista kuluttajia nauttimaan hyvästä ruoasta, juomasta ja palvelusta kampanjahinnoin. Asiakkainamme olevat ravintolat ovat koko pandemian ajan toimineet hyvin vastuullisesti, noudattaneet omavalvontasuunnitelmia sekä ajoittaisia rajoituksia koronan aiheuttamissa poikkeusoloissa ja siksi ravintolaruokailu ei aiheuta merkittävää riskiä kuluttajille. Merkittävä haitta sekä kansantaloudelle että alan työtekijöiden hyvinvoinnille kuitenkin aiheutuu, jos ei enää uskalleta ruokailla ravintoloissa. Puhumattakaan siitä, miten paljon ravintolaelämykset tuovat iloa ihan jokaiselle palveluiden kuluttajalle. Sen vuoksi päätimme kantaa kortemme kekoon alan hyväksi, kertoo pöytävarauspalvelu TableOnlinen toimitusjohtaja Ville Heinonen.
Kampanjassa on mukana yli 30 huippuravintolaa, jotka tarjoavat 10-vuotismenuja sekä muita TableOnlinen syntymäpäiviä varten suunniteltuja ravintolaetuja.
Helsingistä mukana on esimerkiksi Grotesk, joka liittyi ensimmäisenä ravintolana pöytävarauspalveluun, sen startatessa vuonna 2010. Grotesk juhlistaa 10-vuotista yhteistyötä 49 euron klassikkomenulla, jossa on makuvivahteita muun muassa viskistä ja tupakasta. Tutustu tarkemmin TableOnlinen juhlakampanjaan.
Ateljé Finne Helsingin Arkadiankadulla on myös mukana kampanjassa.
Helsingistä mukana on esimerkiksi 
