Helsingin Kulinaarinen Instituutti toi huippukokkien opit kaikkien ulottuville jo 30 vuotta sitten. Suomen vanhimman yksityisen kokkikoulun vetovoima ei ole laantunut, vaan kursseja myydään hyvin nopeasti loppuun edelleen. Yrittäjät Katja Hottinger ja Arto Rastas ovat olleet osa kokkikoulun tarinaa jo vuosikymmenten ajan ja tietävät suosioon syyn.
– Ruoka kiinnostaa ja yhdistää ihmisiä, kursseilla sen huomaa erityisen hienosti. Se yhdessä tekeminen, uudet oivallukset ja kädentaidot, onnistumisen kokemukset… Ja kun lopulta istutaan syömään yhteisen pöydän ääreen ja kurssilaiset tietävät, että osaavat jatkossa tehdä saman ateriakokonaisuuden kotonakin, kuvailee yrittäjä ja keittiömestari Arto Rastas.
Helsingin Kulinaarisen Instituutin tarina alkoi vuonna 1994 aikansa keittiömestarilegendoista, Gero Hottingerista ja Eero Mäkelästä, jotka halusivat kehittää ruokakulttuuria ja tuoda ravintolakeittiöiden kädentaidot yksityisten ulottuville.
Vuodesta 2010 tarina on jatkunut samalla ajatuksella Arto Rastaan ja Katja Hottingerin käsissä. Kun lukuisia ravintoloita perustanut yrittäjäkaksikko palkittiin elämäntyöstään vuonna 2019 PRO-palkinnolla, mainittiin perusteluissa Helsingin Kulinaarisen Instituutin toiminnan kunniakas jatkaminen.
Kurssilaisia monessa polvessa – yritysasiakkaat käyttävät kursseja kekseliäästi
Gero Hottingerin tytär Katja Hottinger on toiminut kokkikoulussa tiskaamalla taskurahoja tienanneesta nuoresta tytöstä aina yrittäjäksi asti. Hän on päässyt seuraamaan vuosikymmenten ajan kurssien yhteisöllistä tunnelmaa, jossa ihmiset myös verkostoituvat, tutustuvat ja ystävystyvät. Ja tulevat jatkossa oppimaan yhdessä.
– Kursseilta lähdetään usein yhdessä vielä esimerkiksi lasilliselle. Pariskuntiakin on syntynyt, paljastaa Katja Hottinger hymyillen.
Osa kurssien vetovoimaa onkin juuri hyvä yhdessä oppimisen ilmapiiri, mikä tekee niistä mainioita myös työtiimien yhteishengen vahvistamiselle. Kursseille saavuttaessa tittelit tipahtavat ulko-ovelle, sillä keittiössä kaikki ovat samalla viivalla toimitusjohtajasta assistenttiin.
Yrityksetkin käyttävätkin kursseja hyvin paljon, eivätkä ainoastaan työtiimejään palkitakseen tai asiakkaitaan viihdyttääkseen. Kursseja hyödynnetään kekseliäästi myös rekrytoinnissa testaamaan, kuinka hakijat sopivat tulevaan tiimiin.
Ainutlaatuinen tekemisen meininki tulee ensikertalaisille usein yllätyksenä. Hyvä halutaan laittaa kiertämään, minkä myötä into rönsyää hyvinkin pitkälle.
– Moni yrityskurssilla työporukan kanssa kokannut saa kipinän ja tuleekin seuraavaksi kurssille perheensä kanssa, tai järjestää 50-vuotisjuhlansa sukulaisten kanssa kokaten. Siellä taas joku lapsista innostuu ja haluaa tulla kurssille kaveriporukkansa kanssa, kuvailee Arto Rastas.
Klassikkokurssin paikat viedään käsistä vuodesta toiseen – ruokakulttuurin muutokset näkyvät myös kurssitarjonnassa
Vaikka monipuolinen ja monentasoiset kokkaajat huomioiva kurssitarjonta elää ajassa seuraten ruokatrendejä Euroopan keittiöistä Aasia-innostukseen, pitää Eero Mäkelän ja Gero Hottingerin luoma klassikkokin pintansa.
– Kastikekurssi on niin suosittu, että se myydään vuodesta toiseen aina nopeasti täyteen. Aina. Reseptiikkaa ei ole muutettu koskaan, paljastaa Katja Hottinger.
Arto Rastas on ollut osa kokkikoulun tarinaa vuodesta 2004. Kahdessakymmenessä vuodessa Suomen ruokakulttuuri on elänyt voimakkaasti, mikä on näkynyt myös kokkikoulun kursseilla.
– 2000-luvun alku rokkitähtimäisine julkkiskokkeineen muokkasi tosi paljon suomalaisten suhtautumista ruokaan. Nuoret aikuiset, etenkin miehet, kiinnostuivat ruoanvalmistuksesta ihan uudella tavalla. Viikonlopun grillailu ei enää riittänyt, vaan miehenkin piti osata kokata, kertoo Rastas ja paljastaa, että valtaosa kurssilaisista onkin miehiä.
Kokkausbuumin edetessä haettiin vielä pitemmälle hiottua osaamista omassa keittiössä.
– Kodeissa hiottiin omia leipäjuuria, opeteltiin tekemään pizzaa eri valmistusmenetelmin, kiinnostuttiin molekyylikokkauksesta… Seuraavaksi mentiinkin sitten taas krouvimpaan ja juurevampaan suuntaan. Samalla raaka-aineista, kuten eri ruhonosista, haluttiin ottaa kaikki irti.
Rennomman ruoanvalmistuksen vaiheessa ollaan Rastaan mukaan edelleen. Halutaan valmistaa hyvää ruokaa, mutta enimmäkseen vähän yksinkertaisemmin, eikä enää niin kauan keittiössä erilaisten pikkutarkkojen työvaiheiden parissa touhuten. Nopeampi ruoanvalmistus antaa toki tilaa myös ruoasta yhdessä nauttimiselle.
Jo parinkymmenen vuoden ajan Kulinaarisessa Instituutissa kursseja vedettyään Rastas näkee suomalaisten keittiöihin ja arkiruokailuun lasertarkalla mutta lempeällä katseella.
– Koen päässeeni aika syvälle suomalaisen kotikokkaajan sielunmaisemaan. Kurssilaiset yllättyvät usein siitä, että tiedän aika hyvin, mitä heidän keittiöissään tapahtuu. Sen kokemuksen ja tiedon myötä osaan myös ohjata heitä paremmin.
Rastas ja Hottinger luotsaavatkin kotikeittiöiden ruokakulttuuria osaltaan eteenpäin Gero Hottingerin ja Eero Mäkelän perintoä vaalien.
– Haluamme ylläpitää kädentaitoja keittiössä. Kannustamme ihmisiä valmistamaan ruokaa omin käsin alusta asti ja kokeilemaan rohkeasti erilaisia valmistusmenetelmiä. Esimerkiksi porkkana saa hyvin erilaisia maku-ulottuvuuksia paistamalla, höyryttämällä, keittämällä tai paahtamalla, Rastas kuvailee.
Uudet saunalliset tilat kaupungin katolla monipuolistavat yritys- ja yksityistilaisuuksia
Nyt kun kokkikoulu on muuttanut uusiin, monipuolisiin tiloihin Mikonkadulle, entisen Aleksi 13 -tavaratalon ylimpään kerrokseen, on erilaisiin yritys- ja yksityistilaisuuksiin Helsingin Kulinaarisella Instituutilla mahdollista yhdistää myös saunalliset kokoustilat.
– Meillä voi ensin käydä vaikka kokkikurssilla ja siirtyä sitten kokoustamaan ja saunomaan toisten tilojen puolelle, Katja Hottinger kuvailee.
Helsingin lisäksi kursseja järjestetään myös Tampereella ja Lempäälässä.
Helsingin Kulinaarinen Instituutti, Mikonkatu 5, Helsinki
Teksti: Ronja Honko, Kohokohdat.fi
Kuvat: Helsingin Kulinaarinen Instituutti
