tampere-talo-aaria

erikaKokoukset Tampereella eivät ole pikkubisnestä. Tampere-talon kokousasiakkaat käyttivät vuonna 2013 yhteensä 14,5 miljoonaa euroa hotelleihin, ravintoloihin, oheispalveluihin ja ostoksiin Tampereen alueella.

Tämä ilmenee talon teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin talossa järjestettävien kokousten taloudellisia vaikutuksia kaupungissa.

Tampere-talon kotimaiset kokousasiakkaat toivat rahaa Tampereelle 9,5 miljoonaa euroa vuonna 2013. Kun lukuun lisätään kansainvälisten kongressien tulovaikutus 4,9 miljoonaa euroa, päästään vuosittaiseen 14,5 miljoonan euron tulovaikutukseen tamperelaiselle elinkeinoelämälle. Kun tähän lisätään vielä Tampere-talon viime vuoden kokoustoiminnan liikevaihto kolme miljoonaa euroa, kokonaisliikevaihto nousee jopa 17,5 miljoonaan euroon.

– Nyt meillä on selkeä tutkimustulos, joka antaa hyvän pohjan kehittää toimintaamme, investointejamme ja yhteistyötä kokousalaa palvelevan muun elinkeinoelämän kanssa, toteaa kongressipäällikkö Erika Eischer Tampere-talosta.

tampere-talo-ulkoaKokoustoiminnan taloudellisia vaikutuksia selvitti Tampere-talon toimeksiannosta Tampereen yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos. Tutkimus tehtiin osana Tampereen seudun matkailun tulo- ja työllisyysvaikutustutkimusta.

Tutkimus toteutettiin kokouskävijäkyselynä viidessä eri kokoustapahtumassa vuonna 2013. Viime vuonna Tampere-talossa järjestettiin 324 kokousta, ja niihin osallistui 69 400 kävijää. Kansainvälisiä kokouksia näistä oli 14 ja osallistujia kaikkiaan 4200. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka kauan kokouskävijät viipyivät kaupungissa ja miten he matkustivat paikkakunnalle. Lisäksi kysyttiin rahankäytöstä kokousmatkan aikana sekä tiedusteltiin mielikuvaa Tampere-talosta kokouspaikkana.

Tutkimukseen vastanneista kokousvieraista 53 % yöpyi paikkakunnalla keskimäärin 1,44 vuorokautta. Valtaosa (92 %) majoittui hotelleissa. Yöpyvät kokousvieraat käyttivät vuorokaudessa rahaa keskimäärin 227,70 euroa ja päiväkävijät 114,68 euroa. Eniten rahaa käytettiin tutkimuksen mukaan majoitukseen, ravitsemispalveluihin ja ostoksiin. Ostoksilla käytiin eniten keskustan tavarataloissa ja erikoisliikkeissä.

Tampere-talossa järjestetään vuosittain kaikkiaan 300‒400 kokoustapahtumaa: kokouksia, seminaareja, koulutustilaisuuksia, kansainvälisiä kongresseja, messuja, juhlia ja yritystapahtumia.

Lääkäripäivät yksistään tuovat alueelle miljoonan

Yksi tutkimuksessa mukana olleista kokouksista oli Tampereen lääkäripäivät, joka oli tutkimuskohteista ainoa kolmipäiväinen tapahtuma. Selvityksen perusteella Tampereen lääkäripäivien tulovaikutus Tampereelle on yksinään jo noin miljoona euroa. Tampere-talossa jälleen 19.‒21. maaliskuuta järjestetty koulutustapahtuma kokosi tänäkin vuonna yli kolme tuhatta lääkäriä alansa suurtapahtumaan.

– Lääkäripäivät ovat vuosi vuodelta kasvaneet seudullisesta koulutustapahtumasta valtakunnalliseksi alan johtavaksi lääkäreiden jatkokoulutustapahtumaksi, toteaa lääkintöneuvos Pekka Anttila.

– Tampere-talo on päivien aikana aina ääriään myöten täynnä ja tarvitsisimme talossa lisää tilaa tapahtumallemme voidaksemme kasvaa ja uudistua. Toivomme, että Tampere-talon laajennushanke toteutuu ja tukee osaltaan toimintamme kasvua ja uudistumista. Kilpailu lääketieteen konferensseista on kova ja haluamme olla jatkossakin alan kärkitapahtuma, jatkaa Tampereen lääkäripäivien pääsihteeri Jan Valkila.

 

Tampere-talo on saavuttanut jälleen ykkössijan yhdeksän kongressitalon yhteisessä tutkimuksessa, joka mittaa kokousasiakkaiden tyytyväisyyttä ja pysyvyyttä sekä kokemuksia kokoustalojen vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Tampere-talo arvioitiin tutkimuksen kärkeen nyt jo viidettä kertaa. Lisäksi talon asiakkailtaan saama palaute oli vielä parantunut entisestään vuodesta 2011, jolloin TNS Gallupin tekemä tutkimus toteutettiin edellisen kerran.  Tutkituista taloista osa sijaitsee pääkaupunkiseudulla, osa muualla Suomessa.

Tampere-talon vahvuuksia ovat myyntipalvelun toimivuus, henkilökunnan ammattitaito ja palveluhalukkuus, tarjouspyyntöihin vastaaminen sekä palvelun joustavuus. Nämä tekijät vaikuttavat tutkimuksen mukaan myös eniten asiakastyytyväisyyteen ja -pysyvyyteen. Vahvuuksina pidetään myös talon sijaintia ja käytettävissä olevaa kokoustekniikkaa.

– Järjestämme vuosittain 300‒400 kokousta, kongressia, näyttelyä tai yritystapahtumaa. Tuntuu aivan mahtavalta, että saamme jälleen laajalta asiakaskunnaltamme näin hyvää palautetta, sanoo kongressipäällikkö Erika Eischer.

Tutkimuksen mukaan Tampere-talolla on kehitettävää vielä ravintolapalveluissa ja pysäköintitarjonnassa.  Asiakkaat toivovat lisäksi, että talon läheisyydessä olisi enemmän majoituspaikkoja. Toimitusjohtaja Paulina Ahokkaan mukaan talo kehittää palvelujansa jatkuvasti asiakkaidensa parhaaksi.

– Otimme viime heinäkuussa ravintolan osaksi omia toimintojamme ja ryhdyimme tuottamaan ravintolapalvelut itse. Kehitystyö on hyvässä vauhdissa. Myös alueen hotellipalvelut ovat merkittävästi parantumassa, Ahokas vakuuttaa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin asiakaspysyvyyttä neljällä osa-alueella, jotka ovat asiakkaan antama kokonaisarvio toiminnasta ja palvelusta, halukkuus suositella palveluja ja käyttää niitä uudelleen sekä asiakkaan kokema hyöty. Tampere-talon asiakaspysyvyysindeksiksi saatiin huippuluku 98, kun tutkimuksen keskiarvo oli 84. Vuonna 2011 toteutetussa tutkimuksessa vastaavat luvut olivat 94 ja 82.

Tampere-taloa arvioineista asiakkaista 48 % oli joko pääkaupunkiseudulta tai muualta Suomesta ja 52 % Pirkanmaalta ja Länsi-Suomen läänistä.  Vastaajista 19 % oli valtion tai kuntien edustajia, 37 % järjestöjen, liittojen ja yhdistysten edustajia ja 43 % yrityksistä.

TNS Gallup tekee tutkimuksen joka toinen vuosi kokous- ja kongressitalojen toimeksiannosta. Tämänvuotisessa tutkimuksessa oli mukana yhdeksän taloa. Tutkimus on tehty nykymuodossaan vuodesta 2005 joka toinen vuosi. Tampere-talo on arvioitu Suomen parhaiden talojen joukkoon vuosien varrella jo vuodesta 2003 lähtien.
Mitä asiakkaat sanovat Tampere-talosta

”Palvelu oli niin erinomaista, että koen työssäni hyötyväni siitä ettei tarvitse itse asioista huolehtia ja asiakkaat viihtyvät. Ruoka on erittäin hyvää.”

”Asiantuntijuus. Erinomaiset tilat. Paketti on loppuun hiottu, kun sinne menee niin tietää mitä saa.”

”Sen sijainti Suomessa on erinomainen koska osallistujat tulevat ympäri maata. Tuttu henkilökunta ja tutut toimintatavat. Hotellien läheisyys myös auttaa.”

Tampere-talon kotisivut

www.tampere-talo.fi