Kangasalan näkötornit – Kesäpäivä Kangasalla on kuin oksalla ylimmällä

Kangasalan Haralanharjun näkötorni on puinen 20-metriä korkea torni, jonka huipulta avautuu ehkäpä Pirkanmaan hienoimmat näköalat isojen honkien latvusten keskeltä. Nimestään huolimatta Haralanharjun näkötorni ei seiso harjun laella vaan itse asiassa korkealla kalliolla vuoren laella.

Kangasalan harjujen halkomat järvimaisemat nousivat suosittuina esiin kansallisromantiikan aikakaudella 1800-luvun lopulla, jolloin monet taiteilijat kuvasivat niitä tauluissaan, runoissaan ja matkakuvauksissaan. Tunnetuin niistä lienee Zacharias Topeliuksen vuonna 1853 kirjoittama runo ”Kesäpäivä Kangasalla”, mikä tunnetaan nykyisin myös Pirkanmaan maakuntalauluna. Sakari Topeliuksen runoon perustuva Gabriel Linsénin sävellys on suomalaisten rakastama klassikko. Jostain kummasta syystä aluetta ei olla nimetty kansallismaisemaksi, vaikka se on löytynyt matkailunähtävyytenä jo vuonna 1895 ilmestyneessä Suomen matkaoppaassa.

Haralanharjun näkötorni on suosittu kohtaamispaikka Kangasalla. Haralanharju on myös nimetty yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista.

TORNIN KORKEUS 20 metriä

RAKENNUSVUOSI 2008. Haralanharjulle rakennettiin ensimmäinen näkötorni jo 1800-luvun lopulla.

MUUTA LÄHELLÄ
Haralanharjun näkötornin yhteydessä kannattaa tutustua myös erämaiseen Heramaajärveen sekä Lapinsaaren laavuun.

Punaiseen puutorniin johtaa vain 66 porrasta, mutta maisemat ovat todella upeat Roineen järvelle ja sen Järivikyliin sekä jopa Valkeakoskelle asti. Näkötorni on 13 metriä korkea ja itse harju on korkeimmillaan 51 metriä ympäröivien järvien pintaa ylempänä.

Vehoniemi kuuluu pitkään harjujonoon, johon kuuluu myös Pyynikinharju.

Vuonna 1927 rakennettu näkötorni oli Kangasalassa Vehoniemen matkailun kulta-aikaa. Nykyinen tie harjun laelle valmistui vuonna 1937. Vuosien saatossa lukemattomat silmäparit ovat ihailleet tornista aukeavia Roineen ja Längelmäveden maisemia. Näkötornin juurella toimi silloin hotelli.

Vehoniemenharjulla toimii myös museo, jossa  on pysyvä urheilu- ja museoajoneuvonäyttely. Esillä on entisöityjä autoja ja moottoripyöriä eri vuosikymmeniltä.

Museon kahvilasta saa näköalaterassille nautittavakseen tuoreita herkkumunkkeja. Vehoniemen automuseo on alkanut valmistaa  myös artesaanijäätelöä.

Vehoniemen alueella on paljon tekemistä ja kokemista. Alueella on retkeilypolku, jonka lähtöpisteestä Vehoniemen kahvilan kohdalta laskeutuu jyrkkä portaikko alas Roineen Kaivannonselän rantamaisemiin. Alueen erikoisimmat luontokohteita ovat sen supat, joista Uhkainlampi on veden täyttämä. Punamultalukko taas on yksi Suomen suurimmista supista.

Läheltä Vehoniemeä harjun lisäksi muitakin geologisia nähtävyyksiä, kuten jääkauden aikaansaama suppa, joka on Pirkanmaan suurimpia.

Vehoniemen harjulta Haralan harjulle kulkee nykyisin kulttuurireitti.

Uusitun Vehoniemen näkötornin avajaisia vietettiin Kangasalla maanantaina 19.6.2023

TORNIN KORKEUS
13 metriä

RAKENNUSVUOSI
1927, uusittu 2023

MUUTA LÄHELLÄ
Vehoniemen automuseo, Uhkainlampi ja Punamultalukko, patikointi- ja retkeilypalveluita

 

AVOINNA Joka päivä, ympäri vuorokauden

PÄÄSYMAKSU ei

Kirkkoharju sijaitsee aivan Kangasalan keskustassa. Harjun 15,2 metriä korkea betoninen funkkis-näkötorni on kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus, joka on rakennettu 1930-luvulla. Kirkkoharjulla järjestetään myös tapahtumia ja se on kangasalalaisten suosittua ulkoilualuetta. Talvella lenkkeilypolut muuttuvat hiihtoladuiksi. Lähettyvillä on todella hyviä ravintoloita ja laadukas kahvila. Kirkkoharjun kahvila palvelee näkötornin naapurissa ympäri vuoden ja se onkiin loistava palvelu vapaa-ajan hiihtäjille. Harjun juurelta löytyvät Kangasalan parhaat ravintolat, kuten ravintola Paakari ja italialainen ravintola Trattoria Pazzo. Molemmista ravintoloista löytyy viihtyisä kesäterassi. Lähellä on myös Kangasalan  kirkko, joka on upea kivikirkko 1700-luvulta.

Tornin korkeus 15,2 m
154 metriä meren pinnasta ja 68 metriä viereisten järvien pinnasta.

Kangasalan harjujen halkomat järvimaisemat nousivat suosittuina esiin kansallisromantiikan aikakaudella 1800-luvun lopulla, jolloin monet taiteilijat kuvasivat niitä tauluissaan, runoissaan ja matkakuvauksissaan. Tunnetuin niistä lienee Zacharias Topeliuksen vuonna 1853 kirjoittama runo ”Kesäpäivä Kangasalla”, mikä tunnetaan nykyisin myös Pirkanmaan maakuntalauluna. Sakari Topeliuksen runoon perustuva Gabriel Linsénin sävellys on suomalaisten rakastama klassikko. Jostain kummasta syystä aluetta ei olla nimetty kansallismaisemaksi, vaikka se on löytynyt matkailunähtävyytenä jo vuonna 1895 ilmestyneessä Suomen matkaoppaassa.

LUE MYÖS: Pirkanmaan harjut ja näköalat: järvisaariston näyttävimmät harjut esittäytyvät maisemareitillä

Pirkanmaan harjut ja näköalat: järvisaariston näyttävimmät harjut esittäytyvät maisemareitillä

1. Mitkä ovat Kangasalan tunnetuimmat näkötornit?

Kangasalan tunnetuimpia näkötorneja ovat:

• Haralanharjun näkötorni – Näkymä Vesijärvelle ja Roineelle, tunnettu Topeliuksen runosta.

• Keisarinharjun näkötorni – Historiaa keisarillisista vierailuista, kauniit järvimaisemat.

• Vehoniemen näkötorni – Sijaitsee Vehoniemenharjulla, tarjoaa näkymät Längelmävedelle ja Vesijärvelle.

• Kirkkoharjun näkötorni –

2. Mikä on paras näkötorni maisemien kannalta?

Kaikilla torneilla on upeat näkymät, mutta Vehoniemen näkötorni tarjoaa erityisen vaikuttavan panoraaman Längelmävedelle ja Vesijärvelle. Haralanharjun näkötorni on kuitenkin honkapuiden keskellä upein Kangasalan näkötorneista. Sen maisemat tekevävät siitä yhden hienoimmista nähtävyyksistä Tampereen seudulla.

3. Ovatko Kangasalan näkötornit maksullisia?

Ei, kaikki Kangasalan näkötornit ovat ilmaisia ja avoimia yleisölle.

4. Mihin vuodenaikaan näkötorneilla kannattaa vierailla?

• Kesä – Parhaat näkymät ja helposti saavutettavissa.

• Syksy – Upeat ruskan värit.

• Talvi – Kirkkaalla säällä kauaskantoiset näkymät.

5. Miten pääsen Kangasalan näkötorneille?

• Autolla – Kaikille torneille on parkkipaikkoja lähellä.

• Pyörällä, hiihtäen tai kävellen – Haralanharju ja Keisarinharju sopivat hyvin pyöräilyyn ja patikointiin. Niihin pääsee hienosti maastopyöräillenkin. Talvella Haralanharjun huipulla voi hiihtäjä poiketa latukahvilaan tornin juurella.

• Julkinen liikenne – Bussiyhteydet Tampereelta Kangasalle, mutta osa tornien reiteistä vaatii kävelyä.

6. Onko näkötorneilla muita palveluita?

• Vehoniemen näkötorni – Vieressä on Vehoniemen automuseo ja kahvila.

• Haralanharju – Kesäkioski avoinna kesäkaudella.

• Keisarinharju – Kahvila torninjuurella. Lähellä olevat luontopolut ja levähdyspaikat.

7. Voiko näkötorneilla pitää piknikin?

Kyllä, erityisesti Vehoniemenharjun, Haralanharjun ja Keisarinharjun alueet sopivat hyvin eväsretkiin.

8. Onko näkötorneille pääsy esteetön?

Useimmat tornit vaativat portaita, eikä hissejä ole. Mutta näköalapaikkoja löytyy myös harjujen rinteiltä ilman tornissa kiipeämistä. Suosittelemme Vehoniemenharjun kahvilaa munkkikahveineen.

9. Onko alueella muuta nähtävää?

Kangasala on tunnettu upeista harjumaisemistaan ja järvimaisemistaan. Muita vierailun arvoisia kohteita ovat mm.:

• Vehoniemen automuseo

• Mobilia – Auto- ja tieaiheinen museo

• Kangasalan luontopolut ja harjureitit

• Kangasalan parhaat ravintolat