Suunnittelimme harjujen ja kauniin pirkanmaalaisen järvialueen ympäri kulkevan maisemareitin, jonka pääosissa ovat harjut, vuoret ja niiden näkötornit. Seikkailun voi toteuttaa rengasreittinä mistä tahansa reitin pisteestä käsin omien mieltymysten mukaan.
MATKAVINKKI KOTIMAANMATKAILIJALLE Suurin osa kohteista on helposti tutustuttavissa myös Helsinki-Tampere ja Lahti-Tampere reittien varrelta. Etapit ovat helppo yhdistää kaupunki- ja lähimatkailuun.
Ensimmäisenä esittelemme monille jo tutun Pyynikin näkötornin, jonka huippu sijaitsee maailman korkeimman pitkittäisharjun laella 85 metriä Pyhäjärven pinnan yläpuolella. Kangasalan–Pyynikin-harjujaksosta lähtevä reitti jatkuu Sääksmäelle Rapolanharjulle, jonka linnavuorelta avautuu jylhät näkymät Vanajavedelle, jonka laakso on yksi Suomen kansallismaisemista. Harjulta avautuu näkymä myös Valkeakoskelle.
Matkan varrella on paljon muutakin nähtävää, ja kuumana kesäpäivänä loistavia uimarantoja niin lapsiperheille kuin pyöräilijoille tai moottoripyöräilijöillekin.
Kiertomakalla näet Pyhäjärven, Näsijärven, Vesijärven, Roineen, Längelmäveden, Pälkäneveden, Mallasveden ja Vanajaveden parhaat järvimaisemat lähes sadan metrin korkeudelta järvenpinnasta.
1Pyynikin näkötorni ja Näsinneula Tampereella
Pyynikinharju on maailman korkein pitkittäisharju. Se kohoaa 160 metriä merenpinnasta ja 80 metriä Pyhäjärven pinnasta. Näkötornista näkee sekä Pyhäjärvelle että Näsijärvelle kohti Näsineulaa, jonka korkeus on merenpinnasta mitaten 278 metriä (näköalatasanne 230 m).
Lähde ja lisätietoa: wikipedia.org
2Haralanharjun näkötorni Kangasalla
Haralanharjun näkötorni on Pirkanmaan näkötorneista tuoreimpia, sillä vanha näkötorni poltettiin vuonna 2007. Korkeuksista avautuu kaunis näkymä Vesijärvelle. Haralanharju ei itse asiassa ole harju, vaan upea jylhä kallio, jonka ympäristössä on vehreät patikointipolut ja pyöräilyreitit, joita pitkin voi kulkea vaikkapa tornista näkyvän Lapinsaaren laavulle. Alueella kulkee myös Kaarinan polku, jonka varrella on laavuja ja tulentekopaikkoja.
3Vehoniemen näkötorni Kangasalla
Vuonna 1927 rakennettu näkötorni oli Kangasalassa Vehoniemen matkailun kulta-aikaa. Nykyinen tie harjun laelle valmistui vuonna 1937. Vuosien saatossa lukemattomat silmäparit ovat ihailleet tornista aukeavia Roineen ja Längelmäveden maisemia. Näkötornin juurella toimi silloin hotelli. Kangasalan harjujen halkomat järvimaisemat nousivat suosittuina esiin kansallisromantiikan aikakaudella 1800-luvun lopulla, jolloin monet taiteilijat kuvasivat niitä tauluissaan, runoissaan ja matkakuvauksissaan. Tunnetuin niistä lienee Zacharias Topeliuksen vuonna 1853 kirjoittama runo ”Kesäpäivä Kangasalla”, mikä tunnetaan nykyisin myös Pirkanmaan maakuntalauluna. Jostain kummasta syystä aluetta ei olla nimetty kansallismaisemaksi, vaikka se on löytynyt matkailunähtävyytenä jo vuonna 1895 ilmestyneessä Suomen matkaoppaassa.
4Kirkkoharjun näkötorni
Kirkkoharju sijaitsee Kangasalan keskustan tuntumassa. Harjun 15,2 metriä korkea funkkis-näkötorni on rakennettu 1930-luvulla. Kirkkoharjun kahvila palvelee näkötornin naapurissa ympäri vuoden.
Korkeus 154 metriä meren pinnasta ja 68 metriä viereisten järvien pinnasta.
5Syrjänharjun vesitorni Pälkäneellä
Väikkyviä järviä ja jylhiä metsiä voi ihailla myös Pälkäneellä. Vesitornin ylätasanteelta avautuu poikkeuksellisen avoin 360:n asteen maisema, jonka ansiosta korkea ja kapea harju on hienosti aistittavissa molempien järvien ympäröimänä. Syrjänharjun vesitorni on hieman modernimpi näköalapaikka, jossa näköala on kohdallaan. Torni on rakennettu 150 metriä korkealle Syrjänharjulle 70-luvulla ja näköalat avautuvat sekä Mallasvedelle että Pälkänevedelle.
6Rapolanharju
Korkeus merenpinnasta 145 ja Vanajaveden pinnalta 70
Rapolan kylän juurelta nouseva harju Sääksmäellä on geologinen ihme, joka on myös kulttuurihistoriallisesti merkittävä muinainen linnavuori ja muinaislinna. Sen kahdelta näköalapaikalta voi tähyillä kansallismaisemia Vanajalle. Edessä siintää Rautunselkää ja Konhonselkää niemine ja luotoinensa sekä Vanajan halkova saaristoalue Sääksmäen siltoineen ja pengerteineen.
Harjun selänteellä voi täällä poikkeuksellisesti kulkea rengasreittiä, sillä jättimäinen suppa on muodostunut aivan harjun keskikohtaan sen korkeimpaan kohtaan. Selvästi näkyvillä olevat kivetykset ovat edelleen merkkinä siitä, että harjun ja sen laelle jääkauden aikana muodostuneiden suppien reunamilla on ollut puiset varustukset.
Rapolanharjulle kannattaa ottaa mukaan evään, sillä näköalapaikalta löytyy piknik-pöydät.
Reitti kätevästi linkkinä Google Maps -sovellukseen
Google Maps on siitä kätevä, että reittiin voi lisätä omiakin kohteita tai poistaa niitä, jotka eivät jostain syystä sovi matkasuunnitelmiin.
Lisää lähtöpaikaksi
Lisää näköalapaikkoja ja näkötorneja Pirkanmaalla
7Pirulanvuori Sastamalassa
Korkeus merenpinnasta 122,5 m / Suhteellinen korkeus 62, 5 m
8Venäläisvuori Juupajoella
Korkeus merenpinnasta 236 m / Suhteellinen korkeus 113 m
9Sinivuoren näkötorni
Korkeus merenpinnasta 205 m / Suhteellinen korkeus 98 m
Korkea palovartiotorni, jonne käy kulku ainutlaatuisen luonnonpuiston läpi. Orivedellä sijaitseva Sinivuoren luonnonpuisto on perustettu jo vuonna 1956 tieteellistä tutkimusta varten ja siellä saa liikkua lumettomana aikana vain puiston läpi kulkevilla teillä. Kuusivaltaisen puuston ikä on yli satavuotiasta.
10Mannanmäen näkötorni Hämeenkyrössä
Korkeus merenpinnasta 155 m / Suhteellinen korkeus 72 m / Tornin korkeus 15 m
Kahden järven välisellä kankaalla honkien keskellä sijaitseva näkötorni ja sota-ajan muistomerkki on yksi Hämeenkyrön kauneimpia nähtävyyksiä. Arne Thulén suunnittelema 15 metriä korkea torni oli sotien aikaan ilmatorjunta-asema.
11Mäntänvuori Mänttä-Vilppulassa
Korkeus merenpinnasta 190 m / Suhteellinen korkeus 90 m / 13,5 m
Kauniisti rakennettu W.G. Palmqvistin suunnittelema puinen näköalatorni, johon tutustumisen yhteydessä kannattaa tutustua Vuorenmaja-ravintolaan.
