Pyynikin näkötornista katseltuna Näsinneula näyttää pieneltä neulalta järven rannalla. Todellisuudessa 180 metrin korkeuteen merenpinnasta nouseva torni (korkeusasema +180.26) jää huomattavasti alemmalle tasoon Näsinneulaan (+276.69) verrattuna. Kuvaaja: Toni Honko, Kohokohdat.fi.
Pyynikin näkötorni on Tampereen rakastetuimpia nähtävyyksiä ja yksi kaupungin parhaista maisemapaikoista. Tornin huipulta avautuvat upeat näkymät Pyhäjärven ja Näsijärven yli, ja samalla voi nauttia kahvilassa kuuluisat tuoreet munkit. Näkötorni sijaitsee Pyynikinharjulla, joka on maailman korkein pitkittäisharju – sen laelta kohoava torni nousee yli 180 metriä merenpinnan yläpuolelle.
Pyynikin näkötorni. Kuvaaja: Laura Vanzo, VisitTampere
Pyynikin näkötorni sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisemanähtävyydellä, Pyynikin harjulla. Maailman suurin jääkauden aikainen harju kohoaa yli 160 metrin korkeuteen merenpinnasta ja 77 metrin korkeudelle Pyhäjärven pinnasta, ja sen suomat näköalat ja luonnon vehreys ovat houkuttaneet ihailijoita jo vuosisatoja. Pyynikin mahtavalla soraharjulla kohoava punagraniittinen näkötorni tarjoaa huipullaan huikeat näkymät ympäri Tamperetta ja lähikuntiinkin asti.
Vaikka Pyynikin näkötornissa katsellaan ympäristöä alempaa kuin Näsinneulasta, maisemat eivät ole yhtään sen huonompia. Puiden huippujen ylle nousevasta tornista avautuu todella vehreä maisema ympäröiville järville, josta löytyy myös Pyynikin uimaranta sekä harjun suuntaisesti kohti kaupungin keskustaa tai metsäinen näkymä Pispalan suuntaan.
Kuvassa näkymä Pyhäjärvelle ja kohti Pispalaa. Kuvaaja Laura Vanzo, VisitTampere.
Itse torni ei ole yhtä kaunis kuin Pyynikinharjulla aiemmin sijainnut puinen Pyynikin näkötorni, joka tuhoutui suomalaisten keskinäisissä kahakoissa vuoden 1918 tykkitulessa. Alkuperäinen puutorni rakennettiin jo vuonna 1888.
Pyynikin näkötornia nousee mukavasti puiden latvojen yläpuolelle ja tarjoaa näkymät pitkälle. Näsinneula on aivan erilainen
Huimapäisille munkkihirmuille avautuu nykyään makumaisemien lisäksi muitakin näkymiä Pyynikin näkötornin kahvilalla. Pientä extreme-kokemusta munkkikahvittelun kylkeen kaipaavat pääsevät nimittäin herkuttelemaan huikeilla maisemilla myös tornin ulkopuolella köyden varassa killuen ja alas laskeutuen.
Pienellä sadevarauksella tätä täysin turvallista köysilaskeutumista pääsee kokeilemaan yleensä viikonloppuisin. Laskeutuminen palkitaan alakerran kahvilan herkuilla, sillä hintaan sisältyy myös munkkikahvit.
Tuoreita munkkeja Pyynikillä. Kuva: Kohokohdat.fi
Pyynikin mahtavat maisemat ja mainiot munkit!
Torni tarjoaa huipullaan huikeat näkymät ympäri Tamperetta ja juurellaan mahtavat munkit! Yli 20 vuotta perheyrityksenä toiminut kahvila. Kahvila on niin tunnettu mainioista munkeistaan, että se on yleisesti tunnettu munkkikahvilan nimellä. Munkit leivotaan salaisella reseptillä paikan päällä, ja ne tarjotaan aina tuoreina. Munkkikahvilan munkit ovat monien mielestä Suomen ehdotonta munkkiaatelia. Myös erikoisruokavaliota noudattavat munkinystävät on otettu huomioon: herkkuja saa myös maidottomina, laktoosittomina ja kananmunattomina.
Toisena erikoisuutena kahvilassa tarjotaan aivan omaa, munkkien makuun sopimaan valmistettua kahvisekoitusta, joka jauhetaan pavuista juuri ennen kahvin valmistusta. Kahvia myydään myös mukaan vastajauhettuna, eikä sitä, niin kuin ei munkkejakaan, saa mistään muualta. Munkkejakin myydään mukaan otettaviksi ja yksityistilaisuuksissa tarjottaviksi tilauksesta. Kahvila myy myös lahjakortteja, joilla voi ilahduttaa munkinnälkäisiä ystäviä. Kesäisin tornin juurella avataan myös jäätelökoju sään salliessa.
Näkötornista maisemat yli Tampereen
Pyynikinsaaret näkyvät Pyynikinharjun rantakallioiltakin. Kuva: Kohokohdat.fi
Ravintoloitsija Tallqvist mieltyi Pyynikin harjun maisemiin 1880-luvulla, ja rakennutti sinne puisen huvilahuoneen. 1888 kaupunki puolestaan rakensi huvilahuoneen paikalle puisen näkötornin, Ilomäen.
Koira poseeraa alkuperäisen Pyynikin näkötornin edessä. Ilomäen näkötorni rakennettiin 1888. Kuva: Gustin Lojander (Museovirasto)
Kevytrakenteinen torni tuhoutui kuitenkin osittain vuoden 1918 sodassa. Seitsemän vuotta myöhemmin kaupunki päättikin tornin uusimisesta, ja perusti rahaston rakentamisvarojen keräämiseksi. Viljo Kolhon suunnittelema jykevä ja punagraniittinen Pyynikin näkötorni nousi harjun korkeimmalle kohdalle juuri sopivasti Tampereen kaupungin 150-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1929. Harjun korkeus yhdistettynä 26 metriä korkeaan näkötorniin suo tornin huipulta huikeat näköalat ympäri kaupunkia ja kahta järveä, Näsi- ja Pyhäjärveä.
Munkkikahvilan antimet ja Pyynikinharjun mahtavat maisemat houkuttavat Pyynikille kuntoilijoita, koirien kanssa lenkkeilijöitä, turisteja ja tietenkin motoristeja. Pyynikillä järjestettiin huimia moottoripyöräkilpailuja 1932—1971, ja sen muistoksi pärinäpojat ja surinasussut ympäri Suomen suuntaavat vieläkin Pyynikille heti säiden salliessa. Munkkikahvilassa on ollut tiistai-iltaisin motoristihintaisia munkkejakin. Tornin juurelle kokoontuu parhaimmillaan satoja eri-ikäisiä pyöriä eri-ikäisine ohjastajineen.
Pyynikin näkötorni on osa Tampereen hienointa harjualuetta, joka muodostuu koko Pyynikinharjun sekä Pispalanharjun alueesta kahden järven välissä.
