”Tomaatit” tarjoaa naurua ja näkökulmia – Suomen suurin komiikkafestivaali Tampereella

Vuonna 2002 ensimmäisen kerran järjestetty Tomaatteja! Tomaatteja! on vuosien varrella kasvanut ja laajentunut monin tavoin, kuten koko stand up -alakin.

”Koomikoiden ja tapahtumien määrä on lisääntynyt, ja esiintyjien joukko on monimuotoisempi kuin koskaan. Tomaateilla nähdään nyt esimerkiksi useita maahanmuuttajataustaisia esiintyjiä, sateenkaari-ihmisiä ja kaiken ikäisiä koomikoita. Siksi näillä festareilla kuullaan myös hyvin erilaisia vitsejä, esitystyylejä ja näkökulmia”, toiminnanjohtaja Johanna Tohni sanoo.

Myös naisten määrä on komiikka-alalla on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti, ja tämä näkyy Tomaateilla: tänä vuonna esiintyjien nimistä on naisten nimiä noin kolmannes. Vuonna 2010 koomikon uransa aloittanut, Jutilaa lauantaina roastaava Kaisa Pylkkänen kokee tämän murroksen tervehdyttäneen alaa.

”Alkuvuosinani oli tavallista, että olin ainoa nainen illassa ja muiden jutuissa viitattiin siihen, kuinka ärsyttäviä naiset ovat. Mieleen jäi esimerkiksi, kun lyhyen ajan sisällä järjestettiin kiertue ja komediafestivaali, joissa oli molemmissa yli 20 miespuolista koomikkoa, ja naisten oikeuksia puolustava komediailta, jossa esiintyi kolme valkoista heteromiestä. Eikä yhtään naista missään näistä.”

Viime vuosikymmenen loppupuolella tapahtui ainakin pari asiaa – #metoo-liike ja suomalaisen All Female Panel -koomikkokollektiivin perustaminen – joiden Pylkkänen uskoo auttaneen naisia stand up -urallaan eteenpäin ja lisänneen koomikoiden pohdintaa vitsiensä vaikutuksista kuulijaansa.

”Nykyään takahuoneissa analysoidaan entistä enemmän, miten yleisö kokee nämä vitsit ja mitä tulen niillä sanoneeksi”, Pylkkänen sanoo.

”Stand upista tullut vakavasti otettavaa taidetta”

Saana Peltola huomauttaa, että naisten ja vähemmistöjen nousu on tervetullut ilmiö myös yleisön näkökulmasta.

”Komiikkayhteisössä on herätty siihen, että line upien muodostaminen viidestä keski-ikäisestä heteromiehestä saattaa pidemmän päälle käydä tylsäksi niille miehillekin. Voi tulla hauskempaa, jos sekaan heitetään yksi nuori homomies ja pari muijaa. Maahanmuuttajia saisi olla alalla enemmänkin”, Peltola sanoo.

Peltolan mukaan suurin muutos sen jälkeen, kun hän 12 vuotta sitten alkoi tehdä stand upia, on kuitenkin ollut lajin kasvu ja nousu valtavirtaan. Ammattimaisesti tuotettuja ja loppuunmyytyjä komediaklubeja on yhä enemmän eri puolilla maata. Lavojen ulkopuolella koomikot ovat alkaneet esimerkiksi käsikirjoittaa television viihde- ja ajankohtaisohjelmia.

”Vuonna 2012 ammattikoomikoita oli vähemmän ja koko laji enemmän underground. Laji on ammattimaistunut ja työllistää jo merkittävän määrän sekä esiintyjiä että tapahtumien tuottajia. Stand upista on tullut vakavasti otettava ammatti ja esittävän taiteen muoto ja taloudellisestikin merkittävä osa viihdekulttuuria”, Peltola sanoo.

MAINOS

SISÄLTÖ JATKUU