Tullinaukion vanhasta viljamakasiinista piti tulla tila teatterille, mutta Telakka laajeni nopeasti näyttämöksi muillekin kulttuurin lajeille, erityisesti musiikille. Maineikkaan keikkapaikan sydämenä on jo 30 vuoden ajan sykkinyt ja soinut ravintola, joka ideoitiin hätäratkaisuksi, mutta muuttuikin menestykseksi.
Telakka kasvoi jo varhain merkittäväksi kulttuuri- ja tapahtumataloksi, vaikka alkumatka kysyi sisua ja roimaa talkoovoimaa. Omasta tilasta haaveilleet teatteriryhmät olivat vuokranneet käyttöönsä vanhan viljamakasiinin, joka vaatikin ennakoitua laajemman remontin. Ratkaisuksi keksittiin kesäravintola, jonka tuotot mahdollistaisivat rakennusprojektin jatkamisen.
Kun Telakka avautui kesällä 1996, intoutui musiikkitaustainen Tiina Tökkäri hakeutumaan ravintolaan työharjoitteluun.
– Vieläkin se työharjoitteluun tuleminen naurattaa, koska eihän kukaan meistä silloin osannut pyörittää ravintolaa. Opettelimme yhdessä, muistelee ravintolapäällikkö Tökkäri hymyillen.
Alasta innostunut Tökkäri aloitti syksyllä opinnot TAKK:ssa, työskenteli opintojen ohella ja toimi lopulta Telakan ravintolapäällikkönä jo ennen valmistumistaan.
Pitkälti kierrätysmateriaalein rakenneltu ravintola oli menestys paitsi ruoan ja juoman, myös musiikin suhteen. Telakan tiimissä oli mukana alusta asti monipuolista musiikkialan kokemusta sekä viljalti kontakteja.
– Telakan ensimmäinen ohjelmavastaava Tanjalotta Räikkä ja Markku Mäkiranta olivat olleet mukana Provinssirockin perustaneen Kemu ry:n toiminnassa. Heillä oli laajat kontaktiverkostot, kuten Tanjalotan seuraajalla Markku Peltolallakin, kertoo ohjelmavastaava Janne Laurila.
– Meillä saattoi yht’äkkiä olla esiintymässä Ismo Alanko, Tuomari Nurmio tai Pelle Miljoona. Paikka oli ihan täyteen ammuttu! Kannoimme pöytiä ja tuoleja pois tieltä, että mahdollisimman moni mahtuisi kuuntelemaan, naurahtaa Tökkäri.
Telakka toi uutta virtaa koko kaupungin live-keikkatarjontaan, joka oli 1990-luvulla nykymenoon verrattuna vielä minimaalinen.
– Koko kaupungissa saattoi tuolloin olla vain 10 keikkaa viikon aikana. Tällainen uusi mielenkiintoinen paikka sai artistit liikkeelle ja tarjoutumaan keikoille, valaisee Laurila.
Myös akustiikka on ollut alusta asti vahva vetovoimatekijä. Vanhaa hyödyntäen remontoitu ravintolatila soi erittäin kauniisti.
– Täällä olo on kuin kitaran kopassa! Lattia ja katto ovat puuta ja akustiikka on pehmeä. Artistit ovat aina soittaneet Telakalla mielellään, sillä musiikki kuulostaa tässä tilassa todella hyvältä, Laurila paljastaa.
Telakka kuuluu pisimpään aktiivisesti ja yhtäjaksoisesti toimineiden keikkapaikkojen kärkeen koko maassa. Lisäksi sen musiikkitapahtumien määrä sekä jatkumo ovat huomattavat. Telakalla on syntynyt ja sinne on muuttanut lukuisia persoonallisia tapahtumia, kuten Suomen pitkäkestoisin kansanmusiikkiklubi Rahvaanmusiikin kerho, kokeellisen musiikin Mental Alaska tai improvisoidun musiikin Telakan Karhu, jossa musisoitiin free jazz- painotteisesti. Jazz, soul ja funk ovat vahva osa Telakan musiikkitarjontaa myös edelleen Soul Powerin, Telakka Jazzin, Eclipse Jazz Clubin, TamJazz ry:n perinnejamien ja Tani Tamminen Big Bandin rytmien myötä.
Omat mausteensa festarimenoon tuo Savulohirock, jonka Laurila ideoi silmäillessään neuvostoaikaisia julisteita.
– Niiden kirjaimet näyttivät muodostavan sanan savulohirock. Aloin miettiä, että siinäpä olisi hyvä kesätapahtuma: kuunnellaan hyvää musaa ja syödään hyvää savulohta, Laurila valottaa jo 20-vuotiaan minifestarin syntyhetkiä.
– Savulohirockin aikana meillä on aina savulohipastaa listalla. Jannen piirtämä tapahtumajulistekin on mainio! Siinä on savulohi joka vetää röökiä, tähdentää Tiina.
Yksi klubeista johdatti myös ohjelmavastaavan tiimiin mukaan. Mental Alaskaan lippuja myynyt ja esiintyjiä etsinyt Laurila siirtyi klubin mukana Telakalle vuonna 1999. Pari vuotta myöhemmin hän aloitti työt baaritiskin takana ja vuonna 2007 Telakan ohjelmavastaavana.
Telakka on ollut alusta asti monenlaisten ja monen ikäisten ihmisten keikkapaikka. Kirjo on laaja myös lavalla, vaikka painotus onkin pehmeämmässä musiikissa kovan volyymin sijaan. Uuden polven suomalaiset muusikot sekä rap-artistit vetävät paikalle erityisesti nuorempaa yleisöä.
– Jannella on hyvä vainu artistien suhteen. Moni suurten lavojen muusikko on esiintynyt meillä juuri ennen isoksi nimeksi nousemistaan, Tökkäri kehuu.
Suosituimpiin säännöllisiin tapahtumiin kuuluu Latebird’s New Year Bash, jota on järjestetty vuodesta 2007. Kun liput laukaistaan myyntiin, ne hupenevat loppuun salamannopeasti.
– Kyseessä on musiikkispektaakkeli, jossa nimekkäät muusikot soittavat usein aika vapaamuotoisesti, vaihtelevat rooleja sekä soittimia ja ylittävät muutenkin genrerajoja. Esimerkiksi Anssi Kela voi laulaa Youssou N’Douria. Se on todellista musan diggailun juhlaa, kuvailee Laurila.
Eikä tällä keikkapaikalla tarvitse koskaan diggailla tyhjin vatsoin. Usein keikkalipun ostajat tekevätkin pöytävarauksen samalle illalle ja pääsevät ruokailun jälkeen nauttimaan keikasta huippupaikoilta.
Kulttuuritalo Telakka, Tullikamarin aukio 3, 33100 Tampere
Teksti: Ronja Honko, Kohokohdat.fi
