Suomalainen ruokakulttuuri saavutti virstanpylvään, kun Euroopan unionin komissio myönsi Aitoo perunarieskalle suojatun maantieteellisen merkinnän. Kyseessä on ensimmäinen suomalaisten pienyrittäjien yhdessä hakema nimisuoja.
Aitoo rieskaleipurit ry aloitti EU-nimisuojan hakemisen jo kolme vuotta sitten. Nimisuojaluokkia on yhteensä kolme, joista Aitoo perunarieskalle myönnettiin suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) maaliskuussa 2026. Merkintä kertoo siitä, että Pälkäneen Aitoossa ja sen lähialueilla valmistettu perunarieska on tunnustettu ainutlaatuiseksi, paikalliseen perinteeseen ja valmistustapaan sidotuksi tuotteeksi.
Aitoo rieskaleipurit -yhdistykseen kuuluvat Penttilän tila Pälkäneen Aitoosta, Gluteeniton leipomo ILONA Lempäälästä ja Antilan perunatila Valkeakosken Sääksmäeltä.
– Aloin leipoa rieskaa vuonna 2012, ja koko ajan ajatuksena oli säilyttää perinne ja tehdä laadukasta käsityötä. Kun haimme nimisuojaa, halusimme EU:n vahvistavan sen mitä jo tiesimme: Aitoo perunarieska on ainutlaatuinen. Tämä on historiallinen hetki – ei vain meille vaan koko pirkanmaalaiselle ruokakulttuurille, Heikki Penttilä summaa.
Aitoo perunarieskaa leivotaan Pälkäneen Aitoossa, mutta myös Lempäälässä, jossa Mira Linqvistin Gluteeniton leipomo ILONA valmistaa Aitoo perunarieskat gluteenittomana versiona.
– On upeaa, että myös gluteeniton versio on mukana EU-suojassa. Tämä osoittaa, että perinne voi olla inklusiivinen – kaikki voivat nauttia samasta laadukasta tuotteesta ruokavaliosta riippumatta, iloitsee Mira Linqvist.
Perunat Aitoo rieskaan saapuvat Sääksmäeltä Antilan perunatilalta, jonka mailla perunaa viljellään nyt jo kolmannessa polvessa.
– Pyrimme viljelemään hyvää tuotetta luontoa kunnioittaen. Tilallamme on pitkät perinteet. Kaupallista perunantuotantoa on harjoitettu jo hiukan yli 60 vuotta, ja viljelyssä on nykyään toistakymmentä eri perunalajiketta, kertoo yrittäjä Aku Antila.
Aitoo perunarieskan pääraaka-aine on kuorineen keitetty peruna. Valmistuksessa voidaan käyttää eri perunalajikkeita sekä muuhun käyttöön liian pieniä, isoja tai muotopuolia terveitä perunoita. Raaka-aine- ja kuorimishävikki saadaan siis minimoitua tuotannon eri vaiheissa. Lisäksi rieska on ravintosisällöltään täysiarvoinen, koska myös kuoret ovat mukana. Kyseessä onkin kaikin puolin mainio tuote.
Taikinan valmistuksessa nesteen määrä määräytyy kulloinkin käytettävien perunalajikkeiden ominaisuuksien mukaan. Heikki Penttilä tähdentääkin, että havainnointi ja pitkän kokemuksen tuoma ”näppituntuma” ovat taikinan oikean koostumuksen muokkauksessa tärkeitä. Tällaista valmistustapaa ei voi korvata teollisilla menetelmillä.
Nimisuojajärjestelmien tavoitteena on muun muassa suojata tuotteita vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja huokeammilta väärennöksiltä. Kuluttajalle nimisuoja on tae siitä, että tuotteen alkuperä, raaka-aineet ja valmistusmenetelmä tunnetaan.
Ehkäpä tunnetuin esimerkki nimisuojatusta tuotteesta on samppanja. Vaikka samppanjamenetelmällä valmistetaan muitakin kuohuviinejä, on kyseessä samppanja vain silloin, kun rypäleet ovat kasvaneet Ranskassa Champagnen alueella. Aitoo perunarieskan maantieteellisen alueen muodostavat Pirkanmaa ja Kanta-Häme.
Nimisuojan ovat aiemmin saaneet esimerkiksi pirkanmaalaisten hyvin tuntema aito saunapalvikinkku ja monet muut suomalaiset perinneruoat, kuten Kainuun rönttönen, Puruveden muikku, Suonenjoen mansikka, yläsavolainen muurinpohjalettu ja savolainen mustikkakukko sekä alkoholijuomista suomalainen marjalikööri ja suomalainen vodka.
Perunarieskaa käyttäneitä ravintoloita Tampereella
Perunarieskaa on ollut tarjolla monissa tamperelaisravintoloissa vuosien kuluessa. Los Pollos on käyttänyt perunarieskaa suositussa Kanatasku-annoksessaan toimintansa alusta asti, eli jo yli 10 vuoden ajan. Ohut perunarieska onkin varta vasten Los Pollos -ravintolalle suunniteltu. Pikkuisia Mini Aitoo -perunarieskoja puolestaan valmistettiin aikanaan ensimmäisenä Inez Tapas Bar & Sidrerialle Pintxo-viikkoja varten.
Tampereen Lapland Hotelsien ravintolat ovat tarjonneet perunarieskaa aamiaisellaan ja yksityistilaisuuksissaan jo vuosien ajan. Nykyään perunarieskaa käytetään muissakin Lapland Hotels -ravintoloissa.
Perunarieska on vuosien kuluessa maistunut muiden muassa seuraavissa ravintoloissa: Bistro Vilja, Gastropub Tuulensuu, Tampere-talo, Näsinneula, Tampereen raatihuone, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, Puisto, Kumma, Harald, Komediateatteri ja Komediateatterin Palatsi, Kuparitarha…
Penttilän tila, Kajantilantanhua 2, 36720 Aitoo
10-vuotias Los Pollos juhlii – tiedätkö mistä kaikki oikein alkoi?
Lapland Hotels Tampereen aamiainen vetää väkeä hotellin ulkopuoleltakin
Perunarieskaa on käytetty vuosien varrella paljon myös Hopealinjojen ravintolalaivoilla, myös legendaarisella höyrylaiva Tarjanteella.
Höyrylaiva Tarjanne – rauhoittavaa järviluontoa ja ruokaa laineilla
Erityisesti huippuravintola C:n perustajana tunnettu Ilkka Isotalo toimii parhaillaan sekä Nekalabin että G Livelab Tampereen keittiömestarina. Perunarieska on hänellekin erittäin tuttu tuote, ja sitä tullaan Isotalon mukaan käyttämään myös ravintoloiden catering-palveluissa.
Suomi-menu Ranskaan – Ahlmanin Pasi Lassila ja C:n Ilkka Isotalo tiimin ohjissa
Katso lisää lähiruokaa tarjoavia ravintoloita Tampereella
