Suomen seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta esittäytyvät ympäri Suomea: Vanha Rauma, Suomenlinna, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue, Struven ketju sekä Merenkurkun saaristo.

Suomella aihetta arvostaa maailmanperintökohteitaan.
– Jos Suomenlinna ja Vanha Rauma valittaisiin Unescon maailmanperintöluetteloon nyt, ne eivät olisi siellä yksin, vaan Suomenlinnaa olisi täydennetty sisarlinnoituksella, Loviisan edustalla sijaitsevalla Svartholmalla, Hangon Gustavsvärnillä, Suomenlinnaan historiallisesti kuuluvilla Vallisaarella ja Kuninkaansaarella ja Lonnalla sekä vedenalaisella hylkypuistolla lähellä Harmajan majakkaa. Vanha Rauma kuuluisi laajempaan kokonaisuuteen suomalaisia puukaupunkeja, sanoo Museoviraston entinen osastonjohtaja Pekka Kärki, joka edusti Suomea Unescon kokouksessa Tunisian Karthagossa kun Suomen ensimmäiset kohteet valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon yli 20 vuotta sitten.

Kun Suomen ensimmäiset kohteet valittiin vuonna 1991, maailmanperintöluettelossa oli vain muutama sata kohdetta, mm. Kiinan muuri ja Egyptin pyramidit. Nyt kohteita on lähes tuhat eri puolilla maapalloa.

Maailmanperintösopimuksen tavoitteena on ihmiskunnan ainutlaatuisen kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen, hoidon järjestäminen ja arvostuksen lisääminen.

Pahvitehdas Verlan museoalueella Kouvolassa. Rakennuksen suunnitteli Carl Edward Dippell.