Repoveden kansallispuistosta noin puolen tunnin ajomatkan ja päivän melontamatkan päässä sijaitsee maailmanperintökohde Verla. Verlan puuhiomo ja pahvitehdas sekä tehdasalueeseen liittyvä asutus ovat erinomainen ja huomattavan hyvin säilynyt esimerkki siitä pienimuotoisesta, maaseudulle syntyneestä paperimassa- ja pahviteollisuudesta, joka 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa menestyi hyvin sekä Euroopan pohjoisosissa että Pohjois-Amerikassa, mutta josta vain muutama on säilynyt meidän päiviimme.
Repoveden metsiä käytettiin voimakkaasti aina 1970-luvulle asti ja maisema oli tyypillistä talousmetsää hakkuineen. Viimeiset mittavat hakkuut Repovedellä tehtiin vuonna 1977, jonka jälkeen alueen käyttö rauhoittui. Vuosina 1997-2001 laaditun tilojensa metsäluonnon monimuotoisuutta turvaavan strategiansa saattelemana UPM teki merkittävän maalahjoituksen valtiolle toukokuussa 2002 sekä jätti hakemuksen ympäröivän alueen suojelemiseksi luonnonsuojelulailla. Repoveden kansallispuisto ja Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualue saivat alkunsa 1.1.2003. Yhtiönmetsät olivat saaneet uuden tärkeän tehtävän ihmisen ja luonnon välillä.
Repoveden alue ja Verlan maailmanperintökohde yhdessä muodostavat poikkeuksellisen palan suomalaista metsäteollisuuden historiaa ja luontoa. Lukuisat tarinat eränkäynnistä, uitoista, urakoista ja hakkuista aina laajamittaiseen suojeluun ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen luovat erittäin värikkään ja monisyisen ympäristön luonnosta ja historiasta nauttiville vierailleen.
Repoveden kansallispuisto: Maastopyörällä jylhiin maisemiin
Kallioistaan kuuluisa Repoveden kansallispuisto sijaitsee Kaakkois-Suomessa Mäntyharjun ja Kouvolan alueella. Pyöräilijä voi ottaa Repoveden kätevästi haltuun kahdella reittivalinnalla: Pitkin Mäntyharjulta alkavaa Mäntyharju-Repovesi -maastopyöräilyreittiä tai kansallispuiston länsipuolelta Hillosensalmelta.
Mäntyharju-Repovesi -reitin lähtöpisteelle on Mäntyharjun rautatieasemalta alle kahden kilometrin siirtymä, jonka varrelta löytyy kauppa- ja ravintolapalveluita. Noin 35 kilometrin mittainen reitti on hyvin opastettu, ja sen varrella on useita taukopaikkoja, kuten omaperäisellä metsäsaunalla varustettu Matkoslammen laavu. Keskivaativaksi luokiteltua Mäntyharju-Repovesi -reittiä voi keventää yhdistelemällä maasto-osuuksiin reitin linjaa noudattelevia soratiepätkiä.
Kesäkaudella 2023 retkeilijät pääsevät junalla aivan Repoveden kansallispuiston kupeeseen, sillä InterCity-junat Helsingistä ja Kuopiosta pysähtyvät Hillosensalmen pysäkillä päivittäin 28.10. saakka. Pysäkiltä on lyhyt matka Repoveden eteläiselle sisääntulolle, josta pääsee liittymään helposti kansallispuiston pyöräilyreitille. Repovedellä saa pyöräillä vain erikseen merkityillä reiteillä, mutta hienoimpiin nähtävyyksiin on pyöräreiteiltä vain lyhyt patikkamatka.
Plussaa:
Alueelta löytyy myös majoitusta
Verlan kalliomaalaukset
sinne voi mennä kanootilla
