Mitä jos ravintolassa tarjoilijan kertoessa annoksesi raaka-aineiden alkuperästä hän sanoisikin ”…ja isomaksaruoho saapuu suoraan takapihaltamme.” Ravinteli Berthassa se on pian täysin mahdollista. Ponteviin poikiin on nimittäin iskenyt se kaupunkiviljelykipinä, joka on ryöpsähtänyt vihreään roihuun nyt neljän tamperelaisravintolan takapihalla, katolla, salissa ja seinällä KIVIREKI-hankkeen myötä. Kaupunki pistetään kasvamaan!
Mitä jos ravintolassa tarjoilijan kertoessa annoksesi raaka-aineiden alkuperästä hän sanoisikin ”…ja isomaksaruoho saapuu suoraan takapihaltamme.” Ravinteli Berthassa se on pian täysin mahdollista. Ponteviin poikiin on nimittäin iskenyt se kaupunkiviljelykipinä, joka on ryöpsähtänyt vihreään roihuun nyt neljän tamperelaisravintolan takapihalla, katolla, salissa ja seinällä KIVIREKI-hankkeen myötä. Kaupunki pistetään kasvamaan!Suuressa maailmassa kattopuutarhat ja muut kaupunkiviljelyn muodot viherseinistä kattopuutarhoihin ovat kehittyneet valtavan pitkälle. Jokuset tamperelaisravintolatkin ovat kasvattaneet osan hyödyntämistään raaka-aineista kaupungissa tai kaupungin liepeillä jo pitkään, mutta nyt viherkasvatus alkaa saada aivan uusia ulottuvuuksia. Keskeinen tähtäin on nimittäin suljetussa ravinnekierrossa: kasvisten kasvattamisessa sadevedellä kastellen ja jopa biojätettä lannoitteena käyttäen.
Berthassa vihreää villitystä kasvaa sisäpihan suojaisalla ja paisteisella alueella parkkipaikkojen yläpuolella, kaukana kavalasta katupölystä. Alun perin pyykkien kuivaukseen tarkoitettu tasanne on ollut käyttämättömänä jo pitkään. Vaan eipä ole enää. Nyt sinne on ilmestynyt kasvulaatikoita, multaa ja kosolti kasvatusintoa puhkuvia kokkismiehiä.
– Tulemme kasvattamaan etenkin sellaisia lehtivihanneksia ja yrttejä, joita on vaikeaa tai jopa mahdotonta saada tuottajien kautta. Esimerkiksi valkosipulin- ja härkäpavunversot ovat sellaisia. Erilaisia yrttejä on idätettynä jo valmiiksi, että pääsemme nopeasti alkuun, Pekka Salmela kuvailee.
Suljettu ravinnekierto on hankkeen keskeisiä tavoitteita, mikä toteutuukin enenevässä määrin ajan kuluessa, kun biojätettä voidaan hyödyntää lannoittamisessa kompostimullan muodossa. Jo nyt kaikki tasanteelle valuva sadevesi kerätään talteen ja pumpataan viljelmien kasteluun.
– On iso juttu, että saamme niin sanotusti ammattiapua kaupunkiviljelmien perustamisessa. He ovat laskeneet mm. sadeveden riittävyyden ja valon määrän eri vuorokaudenaikoihin, Mika Roito kiittelee Kivireen toimintaa ja kertoo, ettei Berthan kohdalla kyse ei ole hankkeen mittaisesta parin vuoden projektista, vaan suunnitteilla on suorilta pidempi jatkumo.
KIVIREKI-hankkeessa on Berthan lisäksi mukana myös kolme muuta tamperelaista ravintolatoimijaa: C, Hella & Huone ja Tampere-talo.
KIVIREKI-FAKTAA
Tampereen ammattikorkeakoulu ja Käymäläseura Huussi ry aloittivat viime vuonna kaksivuotisen KIVIREKI – Kaupunkiviljelystä resurssitehokasta liiketoimintaa -hankkeen, jossa kehitetään kaupunkiviljelyn mahdollisuuksia Pirkanmaalla. Rahoittajana toimii EU:n Euroopan aluekehitysrahasto. Hankkeessa kehitetään uusia viljelyratkaisuja erilaisiin urbaaneihin tiloihin, kartoitetaan kaupunkiviljelylle soveltuvia tiloja Pirkanmaalta sekä kehitetään liiketoimintamahdollisuuksia kaupungissa tapahtuvan viljelyn ympärille. Lisäksi kaikki tämä tehdään ympäristöä kunnioittaen ja resursseja säästäen, sillä suljettu ravinnekierto on hankkeen keskeisiä tavoitteita.
Teksti ja kuvat: Ronja Honko, Lifestyle Media Oy
