Suomen kauniimmat luontokohteet, kuten hienohiekkaiset rannat, kalliot ja harjut ovat voimakkaasti jääkauden muovaamia ja geologisesti kiehtovia luonnonihmeitä, joita maassamme riittä . Kun oivaltaa jääkauden ihmeet, kesämatkailijan on helppo löytää myös kohokohtia suviseikkailuunsa
Eteläisessä Suomessa sijaitseva Ensimmäinen Salpausselkä on pitkä harjujakso, joka jatkuu Hangon kohdalta pitkälle Ruotsin puolelle meren alla ja rajaa uomiinsa Suomen kauneimpia ranta- ja järvimaisemia sekä retkikohteita mm. Saimaalla, jossa se muodostaa pitkän ja kapean Kyläniemen. Imatran kohdalla harju on repeytynyt aikoinaan villiksi koskeksi, kuten myös Tampereella Pyynikinharjun blokkaamana Näsijärvi on ryöpsähtänyt Jääkauden aiheuttaman maan nousemisen jälkeen Tammerkoskeksi. Lahden seudulla Päijänteen vesistön halkoo kaunis harjujakso, joka näkyy järven ylittävänä Pulkkilanharjuna.
Suomen hienoimmat harjut
Pyynikinharju
Pulkkilanharju
Rapolanharju
Punkaharju
Salpausselästä kansainvälinen geomatkailukohde
Salpausselät ovat muistona viimeisen jääkauden lopussa tapahtuneesta globaalista, nopeasta ilmaston väliaikaisesta kylmenemisestä, joka kesti yli 1000 vuotta. Salpausselkien kauniisiin luonnonmaisemiin kuuluvat mm. Hangon kallioiset ja hiekkaiset merenrannat, Lohjanharju ja Lohjanjärven rantavallit, useita kauniita reunamoreeniselänteitä ja upeita suppia. Suomen suurin muinaislinna löytyy Sääksmäeltä Rapolanharjulta.
Edustavimmillaan – kuten esimerkiksi Lahden seudulla ja koko Päijät-Hämeessä –harjut ovat osa kansallismaisemaa. Kansainvälisesti Salpausselät kuuluvat Suomen merkittävimpiin geologisiin kohteisiin Geologian tutkimuskeskuksen asiantuntijoiden Tapio Kananojan ja Jukka-Pekka Palmun mukaan.
Lahdessa ollaan oivallettu Salpausselkien matkailullinen merkitys
Vaikka Salpausselillä onkin kiehtova geologinen tarina, ei sen kaikkea potentiaalia ole vielä hyödynnetty matkailussa. Geomatkailu on kuitenkin nouseva luontomatkailun trendi ja arvostuksen kasvusta kertoo maailmanlaajuisen Geopark–verkoston kehitys. UNESCO hyväksyi 2017 kansainvälisen Geopark-verkoston osaksi uutta ohjelmaansa International Geosciences and Geoparks Programme. Kaikista Geopark-verkoston jäsenistä tulee UNESCOn kohteita.
– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että geologisten kohteiden merkitys kasvaa kun niistä tulee osa näkyvä UNESCOn toimintaa. Näkyvyys taas tarkoittaa lisää matkailijoita ja kasvavat matkailijavirrat uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kertoo projektipäällikkö Pirjo Räsänen Lahden ammattikorkeakoulusta.
– Kuuluminen GEOPARK –verkostoon tarkoittaa, että kestävän kehityksen ehdot ja ympäristökasvatus on tärkeä osa jokapäiväistä toimintaa, lisää hankkeen ympäristöasiantuntija, yliopettaja Eeva Aarrevaara.
– Yhteistyö paikallisten oppilaitosten, asukkaiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa kuuluu siihen luontevasti.
Salpausselkien vahvuutena on kansainvälinen merkittävyys
Geopark –verkoston jäsenyyden saaminen on pitkä prosessi. Alueelta on kartoitettava merkittävimmät geologiset kohteet, joiden ympärille voidaan rakentaa liiketoimintaa. Alueella on oltava myös yhteinen visio siitä, millainen geologinen matkailukohde Salpausselät on. Hakemuksen Geopark –verkostoon voi jättää vain pysyvä alueellinen organisaatio, jolla on resurssit pyörittää toimintaa sekä ylläpitää ja kehittää Geoparkkia kestävästi. Unesco Global Geopark edistää alueiden ja siellä toimivien tahojen kuten yritysten pyrkimyksiä hyödyntää ainutlaatuista geologista luontokohdetta
– Suhtaudumme luottamuksella ja innostuneesti alkavaan esiselvitykseen, kertovat hankkeen ohjausryhmässä mukana olevat Lohjan matkailupäällikkö Minna Ermala ja Heinolan elinkeinotoimenjohtaja Heikki Mäkilä,
– Hankkeen onnistuessa meille avautuu aivan uusia kehittymisnäkymiä ja kansainvälistä näkyvyyttä.
Suomesta vain Oulun läheisyydessä sijaitseva Rokua Geopark on tällä hetkellä virallinen UNESCOn Geopark-kohde. Alueella sijaitseva Rokuanvaara valittiin Vuoden Retkikohteeksi 2018.
Rokuanvaara on Vuoden Retkikohde 2018
Suomesta on valmisteilla useampia Geopark –kohteita. Salpausselkien vahvuutena on sen kansainvälinen merkittävyys. Se on ainoa kohde, joka näkyy esimerkiksi satelliittikuvissa selkeästi.
