Etelä-Konneveden kansallispuisto on loistava luontokohde Jyväskylän ja Kuopion välillä. Sen kohokohtana on vaellus Vuori-Kalajan alueelle. Rautalammilla sijaitseva Konnevesi-järven maisemareitin rannoilta näkyy järvenselkiä, suojaisia saarisokkeloita. Maasto on jylhää vuorimaata ja reitti kätkee suojiinsa järeitä haapoja ja rehevää kasvillisuutta. Kirkasvetinen Konnevesi on kalasääsken ja järvitaimenen valtakuntaa.
Päiväretkeilijät ja melojat löytäneet Etelä-Konneveden kansallispuiston. Kansalllispuisto soveltuu hyvin sekä automatkailijalle sekä pyöräilijälle.
Etelä-Konneveden kansallispuisto sai alkunsa syyskuussa 2014, kun se perustettiin suojelemaan kalasääsken uljasta kotimaisemaa. Aavat järvenselät laakeine silokallioineen sekä sokkeloinen Kodanovisen saaristo pystysuorine kallioseinämineen houkuttelevat veneilijöitä ja melojia. Enonniemen jylhät vuorimaat jättiläishaapoineen ja kalliorinteiltä avautuvine huikeine näkymineen kutsuvat puolestaan patikoimaan.
Reitille tullaan Kalajan pysäköintialueelta (Törmälän metsätie 136), josta on opasteet pituudeltaan ja vaativuudeltaan useammalle vaellusvaihtoehdolle. Vuori-Kalajan laavualue on hyvin varusteltu ja alueelta löytyy nuotiopaikka ja käymälä.
— Tiedote jatkuu —
https://www.sttinfo.fi/tiedote/kansallispuistopaiva-etela-konneveden-kansallispuistossa-8.8.2023?publisherId=69817172&releaseId=69998751&lang=fi
Etelä-Konneveden kansallispuiston kävijoitä on tutkittu tarkoin. Tyypillinen kävijä on keski-ikäinen jyväskyläläinen nainen, joka vierailee puistossa päiväseltään oman perheensä kanssa. Vierailun tärkeimpiä syitä ovat maisemat, luonnon kokeminen, rentoutuminen, henkinen hyvinvointi sekä oleminen poissa melusta ja saasteista. Tulokset käyvät ilmi Metsähallituksen julkaisemasta Etelä-Konneveden kansallispuiston kävijätutkimuksesta, joka toteutettiin 4.5.2015 – 16.3.2016.
Tutkimuksen perusteella kansallispuiston kävijöistä valtaosa (75 %) oli kotimaisia matkailijoita laajasti ympäri Suomen. Eniten matkailijoita tuli Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakunnista. Paikallisia lähialueen asukkaita kävijöissä oli reilu viidennes. Lähialueeksi luettiin Rautalammin, Konneveden, Hankasalmen ja Suonenjoen kunnat. Yleisimmin puistossa vierailtiin oman perheen kanssa, 2-5 hengen seurueissa. Päiväkävijöiden keskimääräinen viipymä puistossa oli 3,9 tuntia. Lähes kolmasosa vastaajista oli yöpynyt kansallispuistossa, ja he viipyivät keskimäärin 2,1 vuorokautta.
Puistonjohtaja Tuula Peltonen pitää ilahduttavana sitä havaintoa, että melojat ovat jo löytäneet Etelä-Konneveden kansallispuiston. Melonnan harrastajamäärät ovat yleisesti olleet kasvussa ja erityisesti Etelä-Konnevedellä on nähty mahdollisuuksia kehittää melontamatkailua. Puistonjohtaja yllättyi siitä, että kävijät olivat varsin tyytyväisiä palveluihin nykyisellään sen keskeneräisyydestä huolimatta, ja mikä parasta, valtaosa kävijöiden esittämistä kehittämistoiveista on toteutumassa puiston rakentamisen myötä jo tänä vuonna.
Maisemat ja luonto kiinnostivat ja ihastuttivat
Eniten puistossa harrastettiin luonnon nähtävyyksien katselua, retkeilyä, melontaa ja luonnon tarkkailua. Huomattavan paljon harrastettiin myös luontovalokuvausta. Tärkeimpiä syitä vierailuun olivat maisemat, luonnon kokeminen, rentoutuminen, henkinen hyvinvointi sekä poissaolo melusta ja saasteista. Kävijät olivat kohtalaisen tyytyväisiä käyttämiinsä palveluihin. Eniten kiitosta keräsivät pysäköintipaikat, tulentekopaikat ja laavut. Palvelujen määrää pidettiin pääsääntöisesti sopivana, vaikka reittejä, opastusta, tulentekopaikkoja, laavuja ja rantautumispaikkoja toivottiin alueelle lisää. Erityisen paljon kehuja saivat maisemat. Eräs kävijä totesi myös, että ”Vesi on ihan huippupuhdasta! Sitä kannattaa mainostaa ja vaalia. Tällaista en ole nähnyt missään!” Kävijöiden ennakko-odotukset täyttyivät pääsääntöisesti hyvin, heikoimmin odotukset täyttyivät polkujen ja reittien osalta. Valtakunnallisesti vertailukelpoiseksi kävijätyytyväisyysindeksiksi tuli 3,88 asteikolla 1 – 5, jossa 1 tarkoittaa erittäin huonoa ja 5 erittäin hyvää.
Paikallistaloudelliset kokonaistulovaikutukset 0,4 miljoonaa
Vastaajat arvioivat kuluttaneensa käynnillään keskimäärin 33 euroa puistossa ja sen lähialueella. Päiväkävijät olivat käyttäneet keskimäärin 15 euroa, yöpyjät 52 euroa. Eniten käynnillään kuluttivat lähialueen ulkopuolelta saapuvat kotimaiset majoittujat (56 euroa). Etelä-Konneveden kansallispuiston kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaistulovaikutukset olivat vuoden 2015 käyntimäärällä laskettuina noin 401 000 euroa ja työllisyysvaikutukset noin 4 henkilötyövuotta. Nämä luvut kuvaavat kävijöiden rahankäytöstä alueelle muodostuvia välillisiä tai välittömiä rahavirtoja sekä niihin kytkeytyviä työllisyysvaikutuksia.
Vastaajista 78 % ilmoitti Etelä-Konneveden kansallispuiston olevan heidän matkansa ainoa tai tärkein kohde. Vain 6 % oli poikennut puistoon ennalta suunnittelematta. Vastaajista 56 % oli ensimmäistä kertaa alueella. Nykyisen Etelä-Konneveden kansallispuiston alueella aiemmin vierailleet olivat käyneet alueella keskimäärin neljä kertaa viimeisten 12 kuukauden aikana.
Kansallispuistovierailun koettiin lisänneen hyvinvointia. Kävijöiden kokemien terveys- ja hyvinvointivaikutusten arvioimiseksi vastaajia pyydettiin arvioimaan lisäsikö kansallispuistovierailu heidän sosiaalista, psyykkistä tai fyysistä hyvinvointiaan. Noin 80 % vastaajista oli täysin tai jonkin verran samaa mieltä siitä, että heidän hyvinvointinsa oli lisääntynyt kaikilla hyvinvoinnin osa-alueilla. Kävijöiltä tiedusteltiin myös, minkä arvoisiksi rahassa mitattuna he arvioisivat tällä kansallispuistokäynnillä kokemansa terveys- ja hyvinvointivaikutukset. Vastaajien keskimmäinen arvio eli mediaani oli 100 euroa ja keskiarvo 262 euroa.
Kansallispuiston alkuvaiheen kävijärakenteen selvittämiseksi sekä kävijöiden mielipiteiden huomioimiseksi Metsähallitus käynnisti toukokuussa 2015 alueella kävijätutkimuksen, joka toteutettiin kyselylomakkeiden avulla. Lomakkeita oli saatavilla koko tutkimusajan Lapinsalon ja Iso Pyysalon saarissa, Hanhitaipaleen kalasatamassa sekä Vuori-Kalajan tulentekopaikalla. Lisäksi aineistoa kerättiin muutamilla aktiivisen keruun päivillä mm. Konnekoskella ja risteilyaluksella. Vastauksia saatiin kaikkiaan 326 kappaletta, mikä on 2,2 % vuoden 2015 käyntimäärästä (14 700). Aineiston keruutavasta johtuen on todennäköistä, että pidempään puistossa viipyneet ovat painottuneet vastaajien keskuudessa, koska heillä on ollut enemmän tilaisuuksia ja aikaa vastata kyselyyn.
Liite:
Lisätiedot:
Erikoissuunnittelija Maija Mikkola, maija.mikkola(at)metsa.fi, puh. 0400 423 476
Puistonjohtaja Tuula Peltonen, tuula.peltonen(at)metsa.fi, puh. 0400 924 534
Etelä-Konneveden kansallispuisto: www.luontoon.fi/etela-konnevesi
Kävijätutkimus kokonaisuudessaan: http://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/2020
https://www.epressi.com/tiedotteet/maaseutu/paivaretkeilijat-ja-melojat-loytaneet-etela-konneveden-kansallispuiston.html
———————
Luonnon päivänä 20.5. Etelä-Konnevedellä pääsee tutustumaan melontaharrastuksen moniin muotoihin. Suomen parhaat erämelojat kokoontuvat Konnevedelle mittelemään taidoistaan. Rautalammilla osaamistaan esittelevät melontaseurojen koskitaiturit.
Lauantaina 20.5. juhlitaan 100-vuotiasta Suomea. Rautalammilla ja Konnevedellä villiinnytään keväästä vedessä ja veden äärellä.
Erämelonnan SM-kilpailijat starttaavat klo 9 Konneveden Häyrylänrannasta noin 40 kilometrin kaksipäiväiselle taipaleelleen. Kisassa mitataan paitsi melonta- ja suunnistustaitoja, myös luonnontuntemusta ja yleisiä retkeilytaitoja. Yleisö voi tulla seuraamaan avajaisia ja tehtävärasteja Häyrylänrantaan. Kello 10.30 lähtevällä M/S Myllykosken erämelontaristeilyllä pääsee katsomaan kilpailijoiden suoriutumista Haukisaareen. Risteilyn hinta on 5 e / henkilö sisältäen nokipannukahvit saaressa. Kilpailun johtaja Juha Laaksonen kertoo, että järven jäätilannetta seurataan jännityksellä ja kisareittiä muutetaan mahdollisesti sulien vesien mukaan. Erämelontakilpailun järjestävät Konneveden luontoretkeilijät yhdessä Konneveden luontopalvelujen, paikallisten yhdistysten ja yritysten sekä Suomen Ladun ja Suomen Melonta- ja Soutuliiton kanssa.
Samana päivänä ehtii myös Konnekosken melontanäytökseen Rautalammille. Tapahtuma alkaa klo 13 melontaseurojen ja kosken esittelyllä. Ohjelmassa on slalom-, freestyle- ja poolomelontanäytöksiä sekä koskipelastusta. Näytösten jälkeen yleisöllä on mahdollisuus tutustua melontaseurojen toimintaan sekä kokeilla melontaa ohjatusti. Melontaa pääsee kokeilemaan 20 ensimmäistä tapahtumapaikalla ilmoittautunutta. Kotakahvio on auki koko tapahtuman ajan. Luontomatkailuyritys Versona tarjoaa myös mahdollisuuden kokeilla fatbike-pyöriä. Tapahtuman järjestävät Rautalammin kunta ja Rautalammin – Konneveden luontomatkailuhanke yhteistyössä Kallan melojien, Pieksämäen kanoottiseuran ja Melanvilauttajien kanssa.
Liitteenä kuva, jota saa käyttää tämän tiedotteen yhteydessä. Melontaa Etelä-Konnevedellä. Kuva: Metsähallitus / Jouni Lehmonen.
Tiedote: https://www.epressi.com/tiedotteet/kotimaa/eramelontaa-ja-koskinaytoksia-etela-konneveden-kansallispuistossa-20.5.2017.html
Kansallispuistomaisemat, kalaiset vedet ja hyvät palvelut – tästä on Etelä-Konnevesi tehty!
Vuonna 2014, heti perustamisensa jälkeen, Etelä-Konneveden kansallispuisto sai vaatimattomat
9 700 käyntikertaa. Tämän jälkeen käyntimäärät ovat kasvaneet tasaisesti, noin 47-51,5%
vuodessa. Jo vuonna 2016 21 600 käynnillä Etelä-Konnevesi nousi kahden maakunnan, KeskiSuomen ja Pohjois-Savon, suosituimmiksi kansallispuistoksi – ja paikallistaloudellisten vaikutusten
mukaan merkittävin.
-Uskotaan, että vuonna 2017 30 000 käynnin raja on Etelä-Konnevedellä rikottu. Tosiaan tarkat
määrät tiedetään 23. tammikuuta, kommentoi Metsähallituksen tiedottaja Tiina Hakkarainen.
Suosio ei kuitenkaan tule itsestään. Etelä-Konnevedellä luontomatkailun kehitys tapahtuu Master
Plan 2015-2025 -suunnitelman mukaan. Sen päätavoitteita on kehittää Etelä-Konnevettä
yhtenäisenä, kansallispuistoa paljon isompana matkailukohteena, johon ydinalueena ovat
Rautalammin ja Konneveden kunnat. Palveluketjuun kuuluvat myös naapurikunnat – Äänekoski,
Hankasalmi, Laukaa, Vesanto, Tervo, Suonenjoki, Pieksämäki, sekä kahden maakunnan
kaupunkikeskukset, Jyväskylä ja Kuopio.
Kehityksen keskipisteinä ovat palveluiden laatu, kestävyys ja vastuullisuus. Vuoden 2017 aikana on
Etelä-Konnevedellä syntynyt 8 uutta matkailuyritystä. Olemassa olevat yritykset kehittävät uusia
tuotteita ja liittyvät palveluketjuun. Esimerkiksi kesänä 2018 ensimmäisen kerran luultavasti
järjestetään kansallispuistoristeilyjä, joihin matka alkaa bussikyydillä Jyväskylästä. Etelä-Konnevesi
-järvellä ensi kesällä risteilee uusi alus, M/S Linnea, johon mahtuu vajaa 100 matkustajaa.
Ongelmana on edelleenkin yrittäjyyden osa-aikaisuus, mutta sen ratkaisuna pyritään kehittämään
ympärivuotisia matkailupalveluita.
-Alueella tarvitaan lisää yrittäjyyttä, jotta kasvavia kävijämääriä pystyttäisiin palvella
tulevaisuudessakin. Lisäksi Etelä-Konnevedelle kaikki uudet ja innovatiiviset palvelut ovat
tervetulleita, luontomatkailun projektipäällikkö Rositsa Bliznakova huomauttaa.
Matkailupalveluiden vastuullisuus kehittyy alueella Metsähallituksen yhteistyökumppaniohjelman
kautta. Lisäksi viime vuosina on tehty valtava ponnistus villin taimenkannan elvyttämiseen. EteläKonnevesi -järvi on historiallisen Rautalammin vesistöreitin keskijärvi. Rautalammin reitti on
kuuluisa villin taimenen parhaana asumis- ja lisääntymispaikkana eteläisessä Suomessa. EteläKonnevesi -järvestä alaspäin kalaiset vedet virtaavat Konneveden seitsemän kosken reitin kautta.
Konneveden koskien neljä ylintä koskea sai toukokuussa 2017 Suomen ylimmän tunnustuksen
vastuullisesta villiin taimeneen liittyvästä toiminnastaan – Villi Taimen Pro -statuksen.
Vastuullisuutta osoitetaan myös paikallisuudella. Lähiruoka Etelä-Konnevedellä on kuumin trendi –
ja kävijällä on mahdollisuus maistaa paikallisia herkkuja eri tasoilla – retkiruoasta lounaspalvelun
kautta fine dining -elämykseen. Usein raaka-aineella Etelä-Konnevedellä on vain muutaman
kilometrin matkaa kasvatuspaikasta lautaseen.
Palvelut kuitenkin tarvitsevat infrastruktuuria pohjana. Etelä-Konnevedellä vuosina 2015-2017 on
toteutettu mittava luontomatkailuinvestointi, arvoltaan noin 1,4 milj. €. Investoinnin toteutus
jatkuu vielä vuonna 2018. Metsähallitus on rakentanut kansallispuiston reitit, tauko- ja
rantautumispaikat. Kunnilla on ollut tärkeä rooli kansallispuistoa ympäröivien perusrakenteiden
parantamisessa. Konneveden kunta on panostanut kansallispuiston vesialueen portteihin,
Kivisalmi ja Häyrylänranta. Lisäksi Konnevesi kunnostaa olemassa olevia rakenteita ja reittejä
koskireitin varrella. Vuonna 2017 kunta osti 22,6 hehtaaria Silmutsaaresta, jonka matkailullinen
merkitys tulevaisuudessa kasvaa. Rautalammin kunta taas on keskittynyt satamaverkoston
luomiseen – seitsemän satamaa kunnostetaan ja laajennetaan – Koipiniemi, Kierinniemi, Pieni
Navettasaari, Vahvalahti, Pitkäpohjanlahti, Pitkälahti ja Hanhitaipale. Konneveden kunnan
tekninen johtaja Markus Tiihanoff ja Rautalammin kolleegansa Antti Tuppura uskovat
yhteistyöhön.
-Järviallas on yhteinen, joten meillä pitää olla tietämys siitä, mitä toinen tekee. Tulevaisuudessa
pyritään vahvistamaan meidän välistä yhteistyötä ja kehittämään matkailualuetta
yhdenmukaiseksi kuntarajoista riippumatta, Tiihanoff toteaa.
Kun rakenteet ja palvelut ovat hyvässä kunnossa, Etelä-Konnevesi on ottanut ensimmäiset
askeleet kansainvälistymiseen. Vuonna 2017 alue on esitetty talvimatkailukohteena ja kesän
kalastus- ja vaelluskohteena ulkomaalaisille matkanjärjestäjille ja on osoittautunut
mielenkiintoiseksi ainakin Venäjän, Keski-Euroopan ja Kiinan matkailijoiden kannalta.
Valtakunnalliset kansainvälistymisohjeet on otettu huomioon ja Etelä-Konneveden
matkailupalveluita on löydettävissä Visit Finlandin My Stay -portaalista. Vuoden 2017 syksyllä
Ks. tiedote myös:
https://www.epressi.com/tiedotteet/kotimaa/lapinsalon-avajaiset-etela-konneveden-kansallispuistossa-suomen-luonnon-paivana-17.6..html
ETÄISYYDET: Kuopio 82 km, Jyväskylä 89 km
Tiedote
Rautalammin-Konneveden luontomatkailun koordinointihanke yhteistyössä Metsähallituksen ja
VisitFinlandin kanssa kehittää parhaillaan Etelä-Konneveden kalastusmatkailua yhdistelmänä
kansallispuistoelämyksen kanssa. Uudenlainen matkailukonsepti pilotoidaan kuuluisaan Rautalammin
reittiin kuuluvalla Etelä-Konnevedellä ja tulevaisuudessa monistetaan muillakin kansallispuistoalueilla
ympäri Suomea.
Pilotointi sisältää useita toimenpiteitä. Metsähallitus on kehittänyt kalastajille valmiita automatkakierroksia
ja yhteen sellaiseen kuuluu myös käynti Etelä-Konnevedellä. Elokuun lopussa Etelä-Konnevedellä vierailevat
venäläisiä, jotka tutkivat alueen matkailupotentiaalia kalastuksen kannalta. Ensimmäinen ryhmä koostuu
matkanjärjestäjistä (3 Pietarista ja 3 Moskovasta) ja vierailee ajalla 19-22.8. Toinen ryhmä tulee venäläiseltä
Fishing&Hunting -televisiokanavalta ja kuvaa kaksi jaksoa kalastusohjelmaa Etelä-Konneveden maisemissa
25-31.8. Lisäksi kalastus on yksi pääteemoista, jotka Etelä-Konnevesi esittää ensi talven Matkamessuilla.
-Kalastus on Etelä-Konneveden valttikortti. Historiallisen Rautalammin reitin kirkkaat järvivedet ja
monipuolinen koskikalastustarjonta ovat loistavia edellytyksiä kalastusmatkailuun. Toisaalta kansallispuisto
on valmis brandi, joka kannattaa hyödyntää. Yhdistelmä toimii erinomaisesti teemamatkailun nähden.
Kyseessä on koko Etelä-Konnevesi matkailualueena, johon kuuluu mm. Konneveden kosket, eikä pelkästään
kansallispuisto, projektipäällikkö Rositsa Bliznakova toteaa.
Kalastus ja vaellus -tuotteen kohderyhmät ovat ensisijaisesti Venäjä ja Keski-Eurooppa ja se kuuluu
VisitFinlandin Outdoord Finland -ohjelmaan.
-Turistit, jotka tulevat näistä kohdemaista, ovat itsenäisiä ja tykkäävät matkustaa omalla tai vuokra-autolla
paikasta paikkaan. Venäläiset ovat jo kyllästyneitä perinteisiin matkailukohteisiin ja etsivät Suomesta jotain
uutta. Keski-Eurooppalaisille kansallispuisto ja suojeltu luonto merkitsevät paljon. Näille kohderyhmille
Etelä-Konnevesi voi tarjota huippuluokan elämyksiä, Bliznakova uskoo.
Uuden kalastustuotteen keskipiste ovat kuitenkin palvelut. Tutustumiskäynteihin elokuussa osallistuu noin
30 paikallista tahoa. Matkailuyritysten lisäksi siihen kuuluu ravintolapalvelut, paikalliset taiteilijat ja
yhdistykset. Hanke antaa mahdollisuutta myös yrittäjyyttä harkitseville oppaille tulla esille.
-Tämän kaltaisten tutustumismatkojen päävaikutuksia on paikallisen yhteistyön lisääminen ja
matkailutuotteen kehittäminen tai parantaminen jokaisen yrityksen kohdalla. Sitä yrittäjä ei opi
koulunpenkillä vaan yhdessä tekemällä, Bliznakova huomauttaa.
Projektipäällikkö on myös tyytyväinen yhteistyöhön valtakunnallisella tasolla.
-Etelä-Konneveden kansallispuisto on uusi ja monille tuntematon. Metsähallitus ja Visit Finland kuitenkin
ovat huomanneet sen hienon kasvun. Kun toukokuun lopussa Konneveden kosket saivat VilliTaimen Pro
statuksen, tämä oli vielä yksi syy, miksi juuri Etelä-Konneveden matkailualue on sopivin paikka tälle
pilotoinnille.
