Koko Suomi on katettu ja kaikki on kutsuttu ruokapöytään – juhlapäivää vietetään seuraavaksi perjantaina 4.9.2026
Monipuolinen suomalainen ruoka on oman juhlapäivänsä ansainnut ja sitä voi juhlia monella tapaa. Koska Suomalaisen ruoan päivä nostaa oman maan ruoan vain hetkeksi ansaitsemaansa valokeilaan, nostamme asian tamperelaisten ravintoloiden ruokapöydälle ja suosittelemme viikonloppuna vierailemaan tamperelaisissa ravintoloissa, jotka hyödyntävät paikallisuutta, metsän antimia ja sadonkorjuun ajan parhaita raaka-aineita Suomesta.
Inspiroidu vaikkapa metsän sienisadosta ja paikallisen sienimön tuotteista. Martat viettävät parhaillaan sieniviikkoa:
Martatkin kannustavat sienestämään – suosi sieniruokia myös tamperelaisravintoloissa
Tutukitusti suomalaiset arvostavat kotimaisuutta:
Suomalaista ruokaa on syytä arvostaa joka päivä, mutta erityisesti 4. syyskuuta juhlimme oman maan ruokaa ja sen tekijöitä
4.9. vietettävän Suomalaisen ruoan päivän merkeissä Ruokatieto Yhdistys halusi selvittää mitä suomalaiset ajattelevat ruoasta, sen vastuullisuudesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä.
– Vastuullisuuden vaatimus korostuu ruokakeskustelussa, joten on tärkeätä tuoda keskusteluun mukaan tutkittua tietoa. Yleisesti ajatellaan, että kuluttajat tarkastelevat ja valitsevat ruokaa kapeasta ja omaan arkeen tai identiteettiin liittyvästä näkökulmasta. Tutkimus paljastaa, että isossa mittakaavassa suomalaiset ajattelevatkin ruokaa ja sen merkitystä laajasti, ja vastuullinen toiminta nähdään yllättävän monipuolisesti, toteaa Ruokatieto Yhdistyksen toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi.
Eurot omalle alueelle
Tärkein yksittäinen ruoan vastuullisuuteen liittyvä asia vastaajien mielestä on, että ruokaan käytetty raha jää Suomeen, omaan maakuntaan tai kuntaan. Kyselyyn vastanneista 73 % oli tätä mieltä. Erityisesti yli 35-vuotiaat sekä pienemmillä paikkakunnilla asuvat vastaajat korostavat vastuullisuutta aluetalouden näkökulmasta. Lisäksi selvä enemmistö vastanneista (78 %) näkee suomalaisen ruokaketjun myös laajemmin tärkeänä osana koko Suomen taloutta.
– Kiinnostavaa on, että vastauksissa korostuvat monenlaiset vastuullisuuden ulottuvuudet. Tällä hetkellä, kun ruoan hinta nousee ja taloudellinen epävarmuus on suurta, kansalaisten näkemyksissä vastuullisesta ruoantuotannosta nousevat ehkä vielä tavallista enemmän esiin talouteen ja toimeentuloon liittyvät näkökulmat. Kotimaisen tuotannon ja tuottajien tukeminen nähdään vastuullisena, koska maailmanpoliittinen tilanne on tehnyt näkyväksi sen, etteivät huoltovarmuus ja ruokaturva ole itsestäänselvyyksiä niinkään vakaissa maissa kuin Suomi, kommentoi kuluttajatutkimuksen professori Mari Niva Helsingin yliopistosta tutkimuksen tuloksia.
Eläinten hyvinvointi ja tuoteturvallisuus tärkeitä erityisesti naisille ja nuorille
Ympäristöasiat ja erityisesti eläinten hyvinvointi korostuvat myös näkyvästi vastaajien vastuullisuusajattelussa. Kyselyyn vastanneista 70 % korostaa eläinten hyvinvoinnin huomioimista osana ruoan vastuullisuutta. Lähes yhtä monelle (69 %) tärkeä vastuullisuuden mittari on ruoan turvallisuus. Nämä tekijät korostuvat erityisesti naisten ja nuorempien vastaajien näkemyksissä.
– Eläinten hyvinvointi nousee yllättävänkin tärkeäksi tekijäksi suomalaisten vastuullisuusnäkemyksissä. Lähes yhtä tärkeätä on tuoteturvallisuus. Molemmat ovat tekijöitä, joissa suomalaisessa ruokaketjussa on vahvaa osaamista, ja joiden kehittämiseksi on tehty pitkään töitä, huomauttaa Anni-Mari Syväniemi.
Maanviljelijöiden toimeentulosta ja jaksamisesta kannetaan huolta
Kyselyyn vastanneista 40 % kertoo olevansahuolissaanjostain suomalaiseen ruokaan ja ruokaketjuun liittyvästä asiasta. Yleisin huolenaihe on ruoantuottajien toimeentulo sekä maanviljelijöiden jaksaminen. Ruoan vastuullisuutta arvioitaessa maatalouden työntekijöiden työhyvinvointi nousee vahvasti esille.
Lähes 60 % kyselyyn vastanneista luottaa siihen, että suomalaiset viljelijät tekevät parhaansa ruoan ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Mitä vanhempi vastaaja, sitä luottavaisempaa suhtautuminen on suomalaisiin viljelijöihin. Sen sijaan nuoret aikuiset (18–34-vuotiaat) suhtautuvat epäilevämmin viljelijöiden ympäristötekoihin kuin muut ikäryhmät.
Kotitalouksien hiilijalanjälki arvioidaan usein todellista korkeammaksi
Suuri osa kuluttajista arvioi kotitalouksien hiilijalanjäljen korkeammaksi kuin se todellisuudessa on. Vastaajista 61 % arvioi ruoan osuuden kotitalouksien hiilijalanjäljestä olevan puolet tai enemmän. Todellisuudessa ruoasta aiheutuva osuus kotitalouksien hiilijalanjäljestä on 20 %. Tämän tiesi noin kolmannes (34 %) vastaajista.
Tämä Ruokatieto Yhdistyksen tutkimuksesta kertova tiedote on vuodelta 2022.
