rekola henri murto

Kangasalan Heponiemen kumpuilevien peltojen keskellä viljellään myrkyttä. Rekolan biodynaamisella maatilalla ei nimittäin glyfosaattia suihkita tai viskota apulantaa pellolle. Biodynaamisesti viljellyn makua ei usko ennen kuin maistaa. Ja se maku tulee hyvin hoidetusta maaperästä.

– Lanta. Se on se salaisuus nelivuotisen viljelykierron lisäksi, paljastaa puutarhuri Henri Murto hymyillen.

Biodynaamisella tilalla on suljettu kierto. Yksinkertaisuudessaan karjan lannalla ravitaan maata, jossa kasvavat kasvit, joita karjakin taas syö. Kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita ei käytetä, vaan maata hoidetaan sekä lannalla että maalle hyvää tekeviä kasveja vuorovuosin kasvattamalla. Esimerkiksi virnakauran kasvattaminen tuo maaperään typpeä luontaisesti. Kun kasvia ei tehoviljelyn tapaan typpipommiteta kasvamaan nopeasti suureksi, kasvaa kasvi makurikkaaksi, eikä siihen myöskään varastoidu liikaa elimistölle hyvin haitallisia nitraatteja.

Puutarhalla ajellaan pienellä vanhalla traktorilla, sillä se ei keveytensä takia paina maata liian tiiviiksi.
Puutarhalla ajellaan pienellä vanhalla traktorilla, sillä se ei keveytensä takia paina maata liian tiiviiksi.

Rekolan salainen ase eli vuoden verran kompostoitu lanta levitetään joka kevät aina sille lohkolle, jolla viljellään kesällä. Näin maaperä paranee vuosi vuodelta, mikä toimii myös puskurina kehnompikelisiä kasvukausia vastaan.

– Tätä puutarhalohkoa on viljelty biodynaamisesti luomuna jo 70-luvulta asti. Maaperä on siis valtavan hyvässä kunnossa. Vaikka kesä oli säiden puolesta haastava, niin meille tuli huippusato. Siinä maan merkityksen näkee konkreettisesti, Murto kertoo.

Rekolassa viljellään ihan kaikkea mangoldista mustajuureen, pensaspavuista pinaattiin, kurpitsoista kaurajuureen. Lajikirjo on hämmästyttävän mittava.

– Suomessa on vallalla monokulttuuriviljely, eli viljellään valtaosin vain viljaa ja rehua eläimille. Meillä viljellään monia eri kasveja, mikä ei ole fiksua ainoastaan luonnon biodiversiteetin kannalta, vaan myös ekonomisesti järkevää. Kaikki kortit eivät ole yhden kasvin varassa, jos sato ei onnistukaan.
rekola henri murto kohokohdatjuurekset pieni
Moni yhdistää luomun ja biodynaamisen viljelyn mielessään mummon ryytimaahan ja kompostikanankakan roiskimiseen marjapuskien juurelle. Biodynaamisessa viljelyssä hyödynnetään kuitenkin myös tutkimusta ja modernia teknologiaa.

– Biodynaaminen viljely on tulevaisuutta. Paitsi että se on ekologista, se on loogista: ruoan laatu lähtee maaperästä.

Murto katsoo tulevaan luottavaisena. Ihmisiä on alkanut entistä enemmän kiinnostaa syömänsä ruoan laatu, alkuperä ja eettisetkin asiat.

– Heräämistä tapahtuu etenkin yksilötasolla. Glyfosaatin vaaroistakin on alettu puhua.

Keittiömestari-ravintoloitsija Ilkka Isotalo käyttää Rekolan kasviksia ravintola C:n keittiössä.
Ilkka Isotalo käyttää Rekolan kasviksia ravintola C:n keittiössä.

Suomessa maaperä on vielä suhteellisen hyvässä kunnossa, sillä lannoitteita ja torjunta-aineita ei vielä olla keritty käyttää kovin kauan. Toisin on Keski-Euroopassa. Esimerkiksi Hollannissa maa on Murron mukaan jo lähes kuollut. Epäorgaanisten lannoitteiden ja myrkkyjen käyttö on alkanut siellä jo 1800-luvun lopulla. Meillä on siis vielä toivoa, mutta nyt olisi aika kääntää kelkka.

Rekolan puutarhan antimia löytää mm. Tampereen Kauppahallista sekä loppukesästä Tammelantorilta, jonne vakiasiakkaat vaeltavat uskollisesti huonollakin kelillä kasviksia ostamaan. Myös monissa ravintoloissa käytetään Rekolan tuotteita. Esimerkiksi valtaosa ravintola C:n lautasille päätyvistä kasviksista kasvaa Rekolan mailla.

– Palkitsevinta on, kun saan myydä satoani suoraan ihmisille. Ja kun samat ihmiset tulevat torillekin vuodesta toiseen, satoi tai paistoi. Kasviksiani kehutaan valtavasti, ja suora palaute onkin parasta, Murto sanoo hymyillen.

REKOLAN BIODYNAAMINEN MAATILA

Teksti ja kuvat: Ronja Honko, Lifestyle Media Oy

– Rekolan tila on Suomen vanhin edelleen toiminnassa oleva biodynaaminen tila. Siellä on viljelty biodynaamisesti 1970-luvun alusta asti.
– Rekolassa on peltoviljelyä, karjaa, puutarha ja kotileipomo.
– Tuotteita voi ostaa Tampereella mm. Ruohonjuuresta, Tampereen Kauppahallista ja kesäkaudella Tammelantorilta.
– Tilalla järjestetään myös yhteisöllistä toimintaa, kuten vuodenaikajuhlia sekä sadonkorjuutalkoita.